Kreikan velkojen leikkaaminen on noussut keskusteluun Syriza-puolueen voitettua parlamenttivaalit maassa sunnuntaina. Kreikan velkatilanne kuitenkin näyttää jopa melko siedettävältä, kun tarkastelee ajatushautomo Bruegelin tutkijan Zsolt Darvasin tekemiä laskelmia.

Darvas kirjoittaa Bruegelin blogissa, että Kreikan velkojen leikkaaminen on ”äärimmäisen epätodennäköistä – ja myös tarpeetonta”.

Darvasin mukaan mikään velkataso ei ole liian raskas, jos velalla on matala korko. Japani on tästä hyvä esimerkki: maan valtionvelka on melkein 250 prosenttia BKT:stä ja korkotaso on 0,9 prosenttia vuodessa.

- Huolimatta Japanin hyvin korkeasta valtionvelasta, maan velkojen uudelleenjärjestelystä ei keskustella lainkaan, Darvas kirjoittaa.

Darvas huomauttaa, että euroalueen maiden Kreikka-lainojen korot ovat ”superalhaisia” ja myös laina-ajat ovat pitkiä.

Darvas laskee, että Kreikan lainojen korkomenot olivat viime vuonna 2,6 prosenttia BKT:stä, kun otetaan huomioon korkohelpotukset Euroopan keskuspankilta EKP:ltä ja Euroopan rahoitusvakausvälineeltä. Tänä vuonna hän odottaa Kreikan korkomenojen jäävän alle kahteen prosenttiin BKT:stä.

Darvas on laskenut vastaavan luvun myös muutamasta muusta maasta. Esimerkiksi Italian korkomenot ovat hänen mukaansa 4,7 prosenttia BKT:stä. Portugalin luku on viisi prosenttia ja Espanjan 3,3 prosenttia. Ranskan korkomenot ovat laskelman mukaan 2,2 prosenttia BKT:stä eli hyvin lähellä Kreikan lukua. Euroalueen vahvoihin talouksiin kuuluvan Saksan vastaava luku on puolestaan 1,9 prosenttia.

Syriza-puolueen johtaja Alexis Tsipras on sanonut pyrkivänsä saada maansa velkataakkaa helpotetuksi siten, että velkojen korkomenot olisivat alle kaksi prosenttia BKT:stä. Darvasin laskelman mukaan Kreikka saavuttaa tämän Tsiprasin tavoitteen ”itsekseen” ilman, että pelastuspaketin ehtoja tarvitsee muuttaa lainkaan.

Kreikan tilanteen kohdalla kyse onkin lähinnä markkinoiden luottamuksesta. Financial Timesin mukaan muun muassa EKP:n entinen jäsen Lorenzo Bini Smaghi on kyseenalaistanut sen, onko velka suhteessa BKT:hen oikea mittari.

- 170 prosentin suhde ei tarkoita mitään. Velalla on hyvin alhainen korko ja laina-aika on yli 15 vuotta. Vaikutus talouteen on paljon vähäisempi kuin Portugalissa tai Italiassa, hän sanoo FT:n mukaan.

Markkinoiden reaktio on tänään ollut voimakas. Kreikan 10 vuoden valtiolainan korko on noussut 0,38 prosenttiyksikköä 9,48 prosenttiin. Kolmen vuoden korko on noussut melkein kaksi prosenttiyksikköä 14,01 prosenttiin.

- Selvästi markkinat ennakoivat kamppailua Ateenan ja Brysselin välillä, kommentoi strategi Orlando Green Credit Agricolesta uutistoimisto Bloombergille.