Suomen hallitus pelaa nyt upporikasta ja rutiköyhää, myöntää Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Elokuussa työmarkkinajärjestöt käyvät samaan pöytään ja alkavat neuvotella niin kutsutusta yhteiskuntasopimuksesta. Panokset ovat kovat. Hallitus pyrkii yksikkötyökustannusten viiden prosentin alentamiseen, millä tavoitellaan Suomen kilpailukyvyn parantumista. Vaatimuksiaan hallitus on tehostanut keppi- ja porkkanapaketilla.

Jos sopimukseen päästään, veroja lasketaan miljardin euron edestä. Jos ei, Juha Sipilän (kesk.) hallitus nostaa veroja puolella miljardilla ja valtion menoista leikataan vielä miljardi euroa.

– Leikkaukset ovat todella ikävät ja hallitus nostaisi työn verotustakin. Hallitus on siis valmis rikkomaan omaa ohjelmaansa. He uhkaavat, että vuonna 2018 ei tehtäisi indeksitarkistuksia, mikä on yli 200 miljoonan euron kiristys työn verotukseen. Hallitus on useammassa kohdassa ohjelmassaan luvannut, että työn verotus ei vaalikaudella kiristy.

– Kyllä tässä voi sanoa, että hallitus pelaa upporikasta tai rutiköyhää, Lehtinen toteaa.

Tuloveroasteisiin tehdään joka vuosi indeksitarkistuksia. Kun ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, verorajoihin tehdään vuosittain indeksikorotuksia. Ne varmistavat, että työmarkkinajärjestöjen sopimat yleiskorotukset eivät valu enenevissä määrin verottajan vaan kansalaisen pussiin.

Lehtinen arvioi, että indeksikorotuksen tekemättä jättäminen osuisi kaikkiin palkansaajiin.

– Kaikilta kiristyisi verotus vähän.

Tuloverojen kiristymisen lisäksi hallitus uhkaa nostaa muun muassa sähköveroa ja muita kulutusveroja, mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny. Lisäksi nyt asteittain poistettava asuntolainojen korkovähennysoikeus leikattaisiin kerralla pois vuonna 2019.

– Asuntovelallisetkin joutuisivat tästä maksamaan, kun asuntolainojen korkovähennys poistettaisiin kokonaan. Se on aika erikoista, että hallitus tällä tavalla valitsee ryhmiä. Jos on ottanut asuntolainan ja sillä hankkinut kodin, niin kesken lainakauden muutettaisiin ehtoja näin radikaalisti, pohtii Lehtinen.

Veronmaksajat ovat laskeneet verkkosivuillaan, että 200 000 euron asuntolainan kohdalla korkovähennysoikeus merkitsee tänä vuonna 585 euron säästöä, jos korko on 1,5 prosenttia. Se on Suomen Pankin mukaan asuntolainakannan keskimääräinen korkoprosentti. Suunnitellun asteittaisen leikkaamisen myötä korkovähennystä saisi samalle lainalle vuonna 2019 enää 225 euroa.

– Jos korkovähennysoikeus kokonaan vähennettäisiin, niin mielenkiintoinen asia on, miten se vaikuttaisi jatkoon. Kun tässä ennen pitkään korot lähtevät nousuun, niin minun mielestäni keskustelu siitä, miten asuntovelallisia tullaan vastaan, nousee jälleen. Sille voi siis tulla käyttöä tulevaisuudessa.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja uskoo, että yhteiskuntasopimus lopulta syntyy. Lehtinen ei halua arvioida, millainen siitä tulee, mutta hallituksen tarjoamat edut ovat hänen arvionsa mukaan liian suuret keppipaketin haittoihin nähden.

– Tilanne on rakennettu niin, että hallituksella on huomattava veroporkkana ja toisaalta niin merkittävät kepit, että sopimus on tavalla tai toisella saatava aikaan. Ei ole oikein ajateltavissa, että hallituksenkaan kannalta olisi hyvä lopputulema nämä keppivaihtoehdon kiristykset. Sillä saataisiin aikaan vain taantuman pitkittyminen, ostovoiman leikkaamista ja kaikin puolin huonoa kehitystä.

– Miljardin veroporkkana on kyllä todella merkittävä asia, että saataisiin käyntiin tällainen hyvä kierre, jossa palkankorotukset olisivat matalat, työllisyys paranisi ja silti ostovoimaa sekä kotimaista kysyntää tulisi lisää. Kyllä tämä ansiotulojen verokevennys on ihan ytimessä siinä, että saadaan hyvä taloudellinen näkymä.

Kun Uusi Suomi kysyy Lehtiseltä, uskooko hän, että hallitus päätyisi tekemään jonkin väliratkaisun keppi- ja porkkanaratkaisun välillä, Lehtinen toteaa vain uskovansa, että molemmat vaihtoehdot ovat varmasti todellisia.

– Hallitus tietysti pyrkii siihen, että keppivaihtoehtoa ei missään nimessä käytettäisi. Mutta ei tämä mikään tyhjä uhkaus varmasti ole.

Päivitys klo 21.45: tarkennettu, että hallitus pyrkii yksikkötyökustannusten viiden prosentin alentamiseen, ei viiden prosentin tuottavuusloikkaan.

Lisää aiheesta:

Parahdus ministerin kabinetista: "Taas on Suomen jarrumiehet hereillä"

Vakava huoli hallitusohjelmasta: "Suomi kilpailisi huonommilla markkinoilla"

+100 h/v: "Mahdotonta"