Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kertoo Uudelle Suomelle, että mahdollisen Nato-jäsenyydestä järjestettävän kansanäänestyksen tekemistavasta ei ole päätetty mitään Suomessa eikä Ruotsissa eikä siitä ”ole mitään mustaa valkoisella”.

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen ihmetteli blogissaan eilen Tiilikaisen perjantaina Nato-seminaarissa esittämää arviota kansanäänestyksen toteuttamisesta.

Lue lisää Puheenvuorosta: Satu Taavitsainen: Natoon liittymiselle ei ole perusteita

Tiilikainen arvioi, että Suomessa valtionjohto ensin päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä ja neuvottelisi sopimuksen Naton kanssa, ja vasta sen jälkeen seuraisi neuvoa antava kansanäänestys siitä, hyväksytäänkö sopimus. Ruotsissa taas saatettaisiin ensin järjestää kansanäänestys ja vasta sitten neuvotella sopimus Naton kanssa. Taavitsainen kysyi, kuka on päättänyt, että Suomessa toimittaisiin näin. Tiilikainen vastaa Taavitsaisen ihmettelyyn:

– Ei voi sanoa, että näin se menisi, koska vasta sitten, kun päätettäisiin, että asiaa lähdetään viemään eteenpäin, sinetöitäisiin se muoto [miten kansanäänestys tehdään]. Tämä perustuu lähinnä taustapohdintoihin ja keskusteluihin joita meillä [Nato-selvityksen tekijöillä] oli ja sitten ehkä vähän Suomen omiin käytäntöihin. Suomessa kansanäänestysinstrumentin käyttö on ollut vähäistä. Minun olisi vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa näin valtavia ulkopoliittisia, turvallisuuspoliittisia asioita lähettäisiin edistämään ilman, että valtionjohto olisi linjannut niistä kantaansa.

Tiilikaisen mukaan myös Suomen ulkopoliittisen johtamisen järjestelmä on sellainen, että ennen kansanäänestystä tarvittaisiin ulkopoliittisen johdon linjaus asiaan.

– On vähän kuin soitellen sotaan lähtemistä, jos koko homma alkaisi kansanäänestyksellä, koska silloin meillä ei olisi myöskään muiden Nato-maiden kantoja asiaan saatavissa, Tiilikainen huomauttaa.

Kaikkien Nato-maiden on hyväksyttävä parlamenteissaan Naton uudet jäsenet, minkä Tiilikainen ottaakin esille.

– Muut Nato-maat ovat ratkaisevia, koska niiden pitää hyväksyä tämä ajatus Suomen tai Ruotsin jäsenyydestä, ja se on saatavissa vasta siinä yhteydessä, kun haetaan virallisesti jäsenyyttä.

Tiilikaisen mukaan Ruotsissa saatettaisiin Suomea todennäköisemmin kysyä asiaa ensin kansalta, mutta ei Ruotsissakaan välttämättä näin tehtäisi. Tiilikaisen mukaan Ruotsissa on käytetty useampaa tapaa järjestää kansanäänestys.

– Ruotsissa asia on enemmän auki, Tiilikainen sanoo.

Venäjä vaikuttaisi Suomen kansaan? Entä turvatakuut?

Tarvitaanko kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä lainkaan? Tähän kysymykseen Tiilikainen tai työryhmän Nato-selvitys ei ota kantaa. Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat ovat todenneet, ettei kansanäänestystä välttämättä tarvittaisi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö linjasi viikonloppuna kansanäänestyksen puolesta. Lue lisää: Kokoomuksen ”Nato-uho” ihmetyttää – ”Vastuutonta”

Oppositiopuolue RKP:n kansanedustaja, entinen puolustusministeri Stefan Wallin on vahvasti sitä mieltä, että kansanäänestystä ei pitäisi järjestää.

Wallin sanoo Uudelle Suomelle olevansa huolissaan siitä, että kansanäänestystä edeltävän ajanjakson aikana Suomeen vaikutettaisiin ulkopuolelta.

Wallin uskoo, että Venäjä käyttäisi hybridikeinoja vaikuttaakseen kansalaismielipiteeseen.

– On suorastaan vaarallista, että ulkoistettaisiin vaikuttamisen mahdollisuus, Wallin sanoo.

Wallinin mielestä Nato-jäsenyydestä päättäminen on puhtaasti valtionjohdon ja viime kädessä kansan valitseman eduskunnan asia. Myös Wallin kaipaa valtionjohdolta selvää kantaa asiaan.

Tiilikainen toteaa, järjestettiinpä kansanäänestystä tai ei, Suomi on haavoittuvaisessa asemassa sen ajanjakson, joka kuluu päätöksestä hakea jäsenyyttä siihen, kun jäseneksi tullaan. Tämä aikaväli voi olla jopa 18 kuukautta.

– Yleinen ajatus on se, että Naton viidennen artiklan mukaiset turvatakuut tulevat voimaan vasta sitten, kun uusi jäsenmaa liittyy Natoon, Tiilikainen sanoo.

Nato-selvityksessä pohditaan, voitaisiinko jännittyneessä turvallisuustilanteessa Suomelle ja Ruotsille luoda ”fast track” (nopea kaista) Natoon liittymiselle. Tällöin turvatakuut voisivat tulla voimaan jo jäsenyyttä hakiessa, mutta Tiilikaisen mukaan tämä edellyttäisi muiden Nato-maiden poliittista suostumusta asiaan.

– Ja jos kävisikin sitten niin, että jonkun syyn, esimerkiksi kansanäänestyksen takia ei tulisikaan uutta jäsentä, niin tilanne olisi tavattoman hankala, Tiilikainen pohtii.

Tällaista ”fast track” -ennakkotapausta ei Tiilikaisen mukaan ole olemassa.

Stefan Wallin arvioi, että Suomen valtionjohto ei ole kokenut ajankohdan olevan nyt sopiva liputtaa selvästi Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Tietokirjailija Risto Uimonen arvioi tänään Ylen Ykkösaamussa, että valtionjohto välttyy keskustelemasta itse asiasta eli Nato-jäsenyydestä, kun keskustelu pyörii esimerkiksi kansanäänestyksessä.

Lue lisää: Nato-arvio radiossa: Suomen johto ”välttyy sanomasta, mitä mieltä todellisuudessa on”

Wallin toteaa, että lähivuosina on tulossa ainakin ”kolme rastia”, jolloin tulee mahdollisuus ottaa Natoon selvä kanta: presidentinvaalit alkuvuonna 2018, Ruotsin eduskuntavaalit syksyllä 2018 ja Suomen eduskuntavaalit vuonna 2019.

Nykyiseltä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta Wallin ei odota uusia linjauksia.

Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista julkaistiin huhtikuun lopulla. Työryhmässä olivat Tiilikaisen ohella suurlähettiläät Mats Bergquist ja Rene Nyberg sekä Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin (IISS) ja Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen (GCSP) puheenjohtaja François Heisbourg.

Lue lisää: Nato-raportti julki: Suomen jäsenyydestä vakava kriisi Venäjän kanssa

Lue myös: Kansanedustaja hämmästyi: ”Kuka on päättänyt, että Nato-äänestys hoidettaisiin Suomessa näin?”