Suomen ja Ruotsin tulisi liittyä sotilasliitto Natoon, katsovat 14 eturivin ulkopolitiikan vaikuttajaa yhteisessä kannanotossa, joka on julkaistu yhtä aikaa Suomessa ja Ruotsissa.

Ryhmän mukaan kaikkien viiden Pohjoismaan kuuluminen Natoon olisi paras tilanne Pohjolan turvallisuudelle. Lännen Median sanomalehdet ovat julkaisseet puheenvuoron yhtä aikaa ruotsalaisen Svenska Dagbladet -lehden kanssa tiistaina illalla. Sen ovat allekirjoittaneet muun muassa SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari, entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen, ruotsalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajatushautomon Frivärldin johtaja Katarina Tracz ja entinen Ruotsin hallituksen kabinettisihteeri Frank Belfrage.

Kirjoittajien mielestä on selvää, ettei entisaikojen liittoutumattomuuspolitiikka vastaa nykypäivän tarpeita, kun Venäjä on haastanut Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja osoittanut taipumusta käyttää sotilaallista voimaa poliittisiin tarkoituksiin.

–Venäjä on näin rikkonut avoimesti kansainvälistä oikeutta ja Etyjin periaatteita, joita se on ollut itse neuvottelemassa ja hyväksymässä. Venäjä lisää joukkojensa varustusta ja uhkaa ydinaseiden käytöllä. Pienten naapurimaiden tulee sen takia hakea vahvempien kumppaneiden tukea, jotta niillä olisi sotaa ehkäisevää puolustuskykyä Venäjän mahdollista aggressiota vastaan, kirjoittajat katsovat.

Suomi ja Ruotsi ovat kehittäneet keskinäistä sotilasyhteistyötään ja syventäneet yhteistyötä Naton ja monien Nato-maiden kanssa. Myös EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa kehitetään. Siksi liittoutumattomuus ei kirjoittajien mielestä ole Venäjän silmissä uskottavaa.

– Sen sijaan Venäjä pitää Suomea ja Ruotsia kiinteänä osana länttä ja ajattelisi todennäköisimmin näin myös konfliktitilanteessa. Se taas merkitsee, että liittoutumattomuus on muuttunut tarkoituksensa vastaiseksi ulkopuolisuudeksi.

–On erinomaista, että syvennämme nyt konkreettista keskinäistä puolustusyhteistyötämme ja yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, mutta meidän tulee käydä keskustelua ja syventää yhteistä analyysiä siitä, miten jatkamme maidemme etenemistä kohti täysimääräistä Nato-jäsenyyttä.

Kirjoittajat huomauttavat, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaisi merkittävästi lännen yhteenlaskettua sotaa ehkäisevää kykyä, mikä johtaisi todennäköisesti Venäjän hetkelliseen ärtymiseen. Kirjoittajien mielestä on kuitenkin todellisuudelle vierasta väittää, että jännitys Pohjois-Euroopassa kasvaisi Venäjän koettua kasvanutta uhkaa.

– Jonkin ajan kuluttua Venäjä hyvin todennäköisesti hyväksyisi uuden tilanteen, joka olisi nykyistä huomattavasti vakaampi. On siksi rauhan edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi integroituisivat muiden länsimaiden kanssa myös sotilaallisesti, kirjoittajat katsovat.

Kirjoittajat huomauttavat, että sotilasstrategiselta kannalta Pohjoismaiden ja Baltian muodostama alue on yhtenäinen, joten politiikan tulee olla sotaa ehkäisevää Venäjän suhteen.

– Paras tapa varmistaa, että pelotteemme ehkäisee Venäjän mahdollisia Itämeren alueeseen kohdistuvia sotilaallisia aikomuksia, ja samalla merkittävästi lisätä Suomen ja Ruotsin puolustuskykyä, olisi molempien maiden jäsenyys Natossa.

– Naton sisällä Pohjola muodostaisi tärkeän alueellisen pilarin läntisessä puolustusjärjestelmässä. Tämä hyödyttäisi koko liittokuntaa ja myös vahvistaisi Itämeren alueen vakautta.

LUE MYÖS:

IL-US-kysely: Jo 48 % suomalaisista hyväksyy sotilasyhteistyön syventämisen USA:n ja Naton kanssa

Alexander Stubb: Jos presidentti tukisi Nato-jäsenyyttä suomalaisten mielipiteet kääntyisivät

Näkökulma: Kansa seuraa, jos presidentti johtaa – mutta Nato-asiassa Niinistö ei johda