Sekä Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt että Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik linjaavat, että Naton on muututtava eurooppalaisemmaksi.

–USA:n presidentti Donald Trump laajensi sodankäyntiään USA:n liittolaisia ja monimansallisia instituutioita vastaan Naton huippukokouksessa Brysselissä ja tapaamisessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Helsingissä. Trumpin outo mieltymys Putiniin on vakava uhka Euroopan turvallisuudelle, Bildt kirjoittaa Project Syndicate -sivustolla.

Raik puolestaan toteaa, että kuluneet viikot ovat vahvistaneet epävarmuutta siitä, onko USA presidentti Donald Trumpin johdolla enää entiseen tapaan sitoutunut Euroopan turvallisuuteen.

–On todellakin Trumpin ansiota, että eurooppalaiset ovat vihdoin alkaneet panostaa enemmän omaan puolustukseensa, hän kirjoittaa kolumnissaan Kalevassa.

Raikin mukaan Euroopan puolustuksen vahvistaminen tarkoittaa ja edellyttää sitä, että Nato muuttuu entistä eurooppalaisemmaksi. Hän muistuttaa, että puolustusliiton 29 jäsenmaasta 27 on Euroopan maita.

–Naton rakenteet luotiin alun perin nimenomaan Euroopan puolustusta varten, ja viime vuosina toiminnan painopiste on palannut vahvasti Eurooppaan. Hiljattaisessa huippukokouksessa sovittiin muun muassa lisätoimista itäisten Nato-maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Ei ole epäilystä siitä, että Eurooppa tarvitsee yhä Natoa oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Myös Bildt korostaa Naton puolustuskapasiteetin lisäämistä Euroopassa.

–Eurooppa tarvitsee enemmän sotilaallista voimaa jota voidaan nopeasti käyttää kriittisillä alueilla. Ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan kun Naton sotilaallinen kapasiteetti kehittyy, sen poliittinen päätöksentekokyky hajautuu. Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi, jos Nato-jäsenmaa varoittaisi Venäjän tekevät Krim-tyyppistä operaatiota alueellaan ja USA:n tiedustelupalvelu vahvistaisi tiedot. Miten Trump vastaisi, hän kysyy.

Kristi Raik muistuttaa, että Euroopan puolustuksen vahvistamiseen pyrkii myös joukko pienempiä yhteistyöhankkeita. Tähän kuvaan kuuluvat muun muassa Iso-Britannian vetämät JEF-joukot (Joint Expeditionary Force), joihin Suomi osallistuu muiden pohjoisen Euroopan maiden rinnalla.

–Lista piteni, kun kesäkuussa käynnistyi Ranskan johdolla luotu Euroopan interventioaloite. Siihen liittyi alun perin yhdeksän maata, muiden muassa Iso-Britannia, Saksa, Tanska ja Viro. Myös Suomi harkitsee osallistumista. Myönteinen päätös asettuisi luontevasti jatkoksi Suomen tiivistyvää puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa.