Valtionsyyttäjä Mika Illman haluaisi Suomen verkkorasistit kuriin Ruotsin mallin mukaisella lainsäädännöllä, jossa sivuston ylläpitäjä on vastuussa sivustolla esiintyvästä aineistosta. Asiasta kertoo Ylen uutiset.
Myös vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää pitää lainsäädäntöä mahdollisena keinona nettirasismin rajoittamiseksi. Ylläpitäjien vastuuta pitäisi vähemmistövaltuutetun mielestä kuitenkin tutkia vielä enemmän.
- Tällä hetkellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin seurata tekstejä ja viedä loukkaavien tekstien kirjoittajia tuomiolle, Suurpää kertoo uusisuomi.fi:lle.
Nettikirjoittamisen rajoittamiseen tai tiettyjen sanojen ja ilmausten kieltoon Suurpää ei usko.
- Jos jonkin sanan kieltää, niin sille keksitään nopeasti jokin kiertoilmaus.
Ylen uutisten mukaan nettirasismi on kasvussa, ja internet tarjoaa ääriliikkeille yhä merkittävämmän kasvualustan rasististen rikosten määrän noustessa.
Suurpää tuntee nettirasismin omakohtaisesti. Häntä tituleerataan rasistisissa blogeissa jo ”neekerivaltuutetuksi”. Suurpään mukaan netti onkin rasismille selkeä kasvualusta.
Keskustelupalstojen rasistisia tekstejä, joissa kirjoittajat purkavat tunteitaan ja ilmaisevat halveksuntaansa etnisiä ryhmiä kohtaan, Suurpää vertaa kadulla nimittelyyn. Kirjoittelun taustalla on hänen mukaansa myös yleistä turhautuneisuutta.
- Kirjoittelijat eivät suoraan suuntaa nimittelyä eri etnisille ryhmille, vaan siinä haetaan vastakaikua omalle ajattelulle toisilta samantyyppisiltä ihmisiltä, Suurpää sanoo.
Täysin rasististen sivustojen ja ”kovemman aineiston” taustalla on vähemmistövaltuutetun mukaan pienehköjä porukoita, joita ei voi suoraan yhdistää kaikkiin keskustelupalstojen kommentteihin. Teksteistä on Suurpään mukaan tullut myös aiempaa hienotunteisempia.
- Tekijät ovat tulleet tietoisiksi siitä, että he ovat rikosoikeudellisisesti vaastuussa omista teksteistään. Tämä on tärkeä signaali varsinkin nuorille. Sananvapaus ei ole täysin rajoittamatonta eikä kukaan saa sanoa ihan mitä tahansa, Suurpää toteaa.
