Kustannuskilpailukyky- ja ostovoimakehitys ovat keskeisiä palasia talousnäkymien kannalta.

Väännössä työmarkkinakierroksen päänavauksessa on paljon pelissä Suomen talouden lähivuosien talous- ja työllisyyskehityksen kannalta. Askelmerkit vaikuttavat suomalaisyritysten kilpailukykyyn ja siihen, mitkä ovat edellytykset nostaa työllisyysastetta.

Työmarkkinakierroksen päänavausta on odotettu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimusväännöstä.

Palkkavääntöjä kuvaillaan aina vaikeiksi. Tällä kerralla mukana on palasia, jotka lisäävät vaikeuskerrointa selvästi.

Lukuja voi laskea monella tapaa ja niihin liittyy paljon oletuksia, mutta näyttää vaikealta löytää sopua päänavauksesta, joka toisi selvän parannuksen sekä kustannuskilpailukykyyn että ostovoimaan.

Teollisuusliitto haluaa palkankorotukset, jotka parantavat liiton jäsenten ostovoimaa. Teknologiateollisuuden tavoitteena on puolestaan kustannuskilpailukyvyn parantaminen.

Tarjolla näyttää olevan ratkaisuja, jotka pitävät ennallaan tai lievästi parantavat kustannuskilpailukykyä ja ostovoimaa. Väistämättä joudutaan tasapainottelemaan näiden tavoitteiden välillä.

Hieman helpotusta ostovoimanäkymään tuovat edelleen maltilliset inflaatioennusteet. Inflaatioennusteet lähivuosille ovat olleet keskimäärin noin prosentista puoleentoista prosenttiin.

Kiky-tuntien vaikutus keskeinen palanen

Tällä hetkellä työmarkkinakierroksen päänavauksen hakeminen on pahasti juntturassa. Laajat lakot teollisuudessa ovat alkamassa maanantaina, eikä uusia sovitteluja ole sovittu.

Edelleen vaikuttaa siltä, että tulppa liittokierroksella irtoaa vasta, kun Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto saavat ratkaisun aikaiseksi. Valtakunnansovittelijan toimistolla on viime aikoina riittänyt kuhinaa, kun moni vientiala on ollut yhtä aikaa sovittelussa.

Kiky-tuntien osuus paketissa on iso ja se tekeekin palapelistä vaikean. Kiky-tunneista Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto sopivat aikoinaan allekirjoituspöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto on irtisanonut. Teollisuusliitto on katsonut, että kiky-tunnit lähtevät ilman kustannusvaikutusta. Teknologiateollisuuden mukaan työajan pidennyksen kustannusvaikutus on laskennallisesti 1,4 prosenttia.

Teollisuusliiton viime maanantaina hylkäämässä sovintoehdotuksessa kahdelle vuodelle palkankorotuksia oli yhteensä 1,6 prosenttia, poistuvien kiky-tuntien vaikutus oli 1,4 prosenttia ja palkkaliukumiksi oli laskettu 0,8 prosenttia.

Ehdotukseen sisältyvä palkankorotuksia koskeva osuus oli Teollisuusliiton mielestä täysin riittämätön. Teollisuusliitto nosti esille, että Suomen keskeisissä kilpailijamaissa on lähiaikoina tehty 2,5–3 prosentin vuositasolla liikkuvia korotuksia teknologiasektorilla.

Teknologiateollisuus puolestaan arvioi, että Teollisuusliiton hylkäämä sovintoesitys olisi vielä hiukan parantanut kustannuskilpailukykyä.

Soviteltavaa näkemyksissä siis riittää, kun osapuolet palaavat jossain vaiheessa jälleen sovittelupöytään.