Taloustieteen Nobelilla palkittu professori Bengt Holmström on huolissaan Suomen seuraavista sukupolvista. Hänen mielestään tarvitaan välittömiä poliittisia päätöksiä, joilla saadaan korkeasti koulutettujen määrä nousuun Suomessa romahduksen jälkeen.

Holmström toi huolensa esiin Finlandia-talolla paneelikeskustelussa Björn Wahlroosin kanssa kauppakamarien 100 vuotta tulevaisuutta -juhlaseminaarissa.

– Minulle oli suuri järkytys kesäkuussa kuulla, että Suomi on itse asiassa menossa erittäin huonoon suuntaan korkeakoulutuksessa, Holmström sanoi paneelikeskustelussa.

Holmströmin mukaan korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta on pienentynyt Suomessa jatkuvasti sitten 1980-luvun alun.

–Olemme alle keskitason, Holmström sanoi.

Heikosta kehityksestä todistaa myös opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys vuodelta 2014. Sen mukaan ”korkeasti koulutettujen osuus on laskussa kaikissa alle 35-vuotiaissa ikäluokissa ja on kääntymässä laskuun myös 35–39-vuotiaissa ikäluokissa, joissa vuosi 2013 jää huippuvuodeksi”.

Holmströmin mukaan luvuissa voi olla tilastoharhaakin, mutta sekään ei selitä ”näin massiivista romahdusta”.

–Se oli sellainen herätys minulle, että herätyskellot todella soivat.

Holmströmin mielestä tilanteen parantamiseksi on tehtävissä varsin yksinkertaisia järkeviä päätöksiä, jos vain on poliittista tahtoa.

–Tämä on viesti poliitikoille, hän sanoi.

”Täytyy tarttua välittömästi”

Holmströmin mukaan nuorista pitää välittää, mutta heiltä pitää myös vaatia. Heidän ei saa antaa ”roikkua yliopistossa”. Holmströmin mielestä heikko kehitys johtuu siitä, että läpivirtaus ei toimi ja korkeakoulussa aloittaneet eivät valmistu. Hänen mukaansa monelle opiskelupaikka on kuin parkkipaikka, jossa odotellaan esimerkiksi, että päästään opiskelemaan mieluisampaa ainetta, kuten lääketiedettä tai lakia.

–En ymmärrä, miten me hyväksymme tällaisen. Se on ihan totaalisen edesvastuutonta, että me hyväksymme tällaisen. Siihen täytyy heti saada muutos. Se on mielestäni kiinni pienestä päätöksestä.

–Tämä on mielestäni tosi häpeäpilkku. Se on meidän ihan oma tekemämme ongelma, koska näin ei ole edes Manner-Euroopassa puhumattakaan Englannissa ja USA:ssa, että kyllä mielestäni tähän täytyisi tarttua välittömästi.

Lisäksi Holmström on huolissaan Suomen verrattain isosta kestävyysvajeesta ja valtavasta eläketaakasta. Hän arvelee, että moni nuoren sukupolven edustaja päätyy pohtimaan, kantaako vastuuta eläkkeistä vai häipyä jonnekin, missä taakka on kevyempi ja ilmasto lämpimämpi. Holmströmin mielestä hänen edustamansa sotienjälkeinen sukupolvi on itsekäs.

–Meidän vanhempamme sotivat ja me olemme nauttineet niistä eväistä ja syömme seuraavan sukupolven eväät, Holmström kuvaili omaa sukupolveaan.

Holmström on syntynyt vuonna 1949 ja kuuluu näin ollen suuriin ikäluokkiin, joka alkaa vähitellen olla kokonaan eläkkeellä.