Taloustieteilijä Bengt Holmströmin varoitukset Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä herättävät kritiikkiä. Muun muassa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja nykyeläkeläisten asiaa ajavan Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ovat ottaneet kantaa nobelistin puheisiin.

Holmström varoitteli tulevien sukupolvien eläkkeistä keskustelutilaisuudessa torstaina. Hänen mukaansa parhaillaan eläköityvä sukupolvi syö seuraavien sukupolvien eläkkeitä siinä määrin, että nuorempien polvien eläkkeensaanti on epävarmaa.

Kiljusen Senioriliike vaati laajalti tyrmätyssä kansalaisaloitteessaan nykyeläkkeiden korottamista palauttamalla työeläkeindeksin palkkatasoindeksiksi. Kiljusen mielestä Holmströmin väite nuorten sukupolvien eläkkeiden maksamatta jäämisestä on ”täysin hatusta vedetty”.

– Kuvitteleeko taloustieteilijä Holmström, että Suomesta loppuu työnteko? Miksi maalata sellaista tulevaisuudenkuvaa, että jatkossa nuoremmat eivät enää kantaisi vastuuta eläköityvistä vanhemmistaan, Kiljunen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kiljusen mukaan väite ei ainakaan pohjaudu tietoihin menneestä kehityksestä.

– Eläkevarat ovat nousseet vuoden 1995 38 miljardista eurosta tämän hetkiseen 195 miljardiin euroon. Vuosina 1996–2016 varojen reaalituotto on ollut 4,3 % vuodessa. Viime vuosina kasvu on ollut vieläkin hurjempaa: vuosina 2012-16 reaalituotto on ollut 6,1 %, hän jatkaa.

Kiljunen väittää, että ”mikään ei viittaa siihen, että rahastojen kasvu jatkossakaan heikkenisi”.

– Eläkerahastoja ei ole paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty lainkaan eläkkeisiin. Rahastot ovat vain koskemattomina kasvaneet, hän toteaa.

Kiljunen jättää tosin mainitsematta, että viime vuosina rahastovaroja on alettu käyttää eläkkeisiin juuri siksi, että eläkeläisten määrä ja eläkemenot ovat kasvussa. Työeläkevakuuttajat Tela kertoo sivuillaan, että vuonna 2016 eläkerahastoihin kerättiin eläkemaksuista 2,3 miljardia euroa uutta rahaa, mutta samalla niistä otettiin käyttöön 3,5 miljardia. Rahastoista ja niiden tuotoista käytettiin siis eläkkeisiin nettomääräisesti 1,2 miljardia euroa, Tela kertoo.

– Tämä nettoluku kasvaa tulevina vuosina koko ajan suuremmaksi eläkemenojen kasvaessa nopeammin kuin eläkemaksut. Rahavirtojen kääntyminen eläkeläisille väestön ikääntymisen seurauksena on ollut yksi eläkerahastoinnin tarkoitus, Tela kertoo.

Eläkerahastojen kasvulle jo 194,7 miljardiin euroon on siis syynsä.

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes on myös kommentoinut Holmströmin ennustetta Twitterissä. Hän ilmoittaa olevansa eri mieltä nuorten sukupolvien eläkkeisiin kohdistuvasta pessimismistä. Hän uskoo, että näkemyseroon Holmströmin kanssa vaikuttaa etenkin ”iso ero työn määrää [tulevaisuudessa] koskevassa oletuksessa” sekä ”lisäksi arvoerimielisyys siitä, saako ja voiko eläkejärjestelmä olla kollektiivinen (riskin kanto yhdessä) ja pakollinen sekä arvoerimielisyys siitä, saako työtä verottaa ylipäätänsä”.

– Lisäksi Bengtillä siis synkkä näkemys matalapalkka-alojen työntekijöiden osaamisen kehittämisestä eli oletus, että he eivät voisi koskaan tehdä niitä uudenlaisia töitä, Siimes kirjoittaa.

Lue myös: Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: ”Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät”

Nobelisti järkyttyi Suomen koulutuksen häpeäpilkusta: ”Totaalisen edesvastuutonta”