Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta laskee, että oppositiopuolue kokoomuksen työllisyyspaketti tarkoittaisi satojen miljoonien eurojen leikkausta sosiaaliturvaan.

Kaukoranta käy kokoomuksen keskiviikkona julkaisemaa työllisyystoimien listaa läpi Twitter-tilillään. Hän kuvaa työllisyyspakettia rohkeaksi ja rajuksi.

LUE MYÖS: Tutkija Ylelle: Sanna Marinin avaus 6 h -työpäivistä tulee toteutumaan – tyrmää Etlan kiky-tulokset

Kaukorannan laskelma liittyy kolmeen kokoomuksen listalta löytyvään toimeen. Kokoomuksen paketissa ehdotetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta, työttömyysputken eli työttömyysturvan lisäpäivien lopettamista sekä toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuun palauttamista käyttöön.

”Nopeasti laskien 350 milj.€ sosiaaliturvaleikkauksia”, Kaukoranta summaa Twitterissä.

”Toivottavasti hallitus toteuttaa erilaista politiikkaa.”

Summasta 130 miljoonan euron säästö etuusmenoihin tulisi työttömyysturvan porrastuksesta, 120 miljoonan euron säästö lisäpäivien poistosta ja 100 miljoonan euron säästö toimeentulotuesta, Kaukoranta kertoo.

Kaukoranta avaa tviiteissään laskelmansa logiikkaa. Esimerkiksi työttömyysturvan porrastuksella kokoomus tavoittelee 10 000 hengen työllisyysvaikutusta, viitaten asiassa valtiovarainministeriön laskelmiin. Kaukoranta kertoo, että näissä ministeriön laskelmissa 7000 henkilötyövuoden lisäys tulee mallilla, joka leikkaisi työttömyysturvaa 93 miljoonalla eurolla.

”Tuota arviota soveltaen 10.000 htv [henkilötyövuotta] tulisi 130 milj.€ leikkauksella”, ekonomisti toteaa.

”Lisäpäivien [työttömyysputken] osalta katsoin tilastoista maksetut lisäpäivien päivärahat vuodelta 2017 ja laskin miten paljon vähemmän olisi maksettu jos ne olisivat olleet työmarkkinatuen suuruisia.”

Kolmas kohta, toimeentulotuen säästö, perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton arvioon, johon myös kokoomus viittaa.

Kokoomus: Säästetyillä rahoilla alennus varhaiskasvatusmaksuihin ja helpotus ulosottoon

Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen kommentoi Kaukorannan Twitter-ketjua. Hän vahvistaa arviot työttömyysputken ja toimeentulotuen osalta, vaikka sanoo, ettei suoraan ”osta tuota ’leikkaus’arviota”.

”Toisaalta säästyneillä rahoilla lasketaan vaka-maksuja [varhaiskasvatus], nostetaan ulosoton suojaosaa ja vahvistetaan TE-palveluita”, Rokkanen huomauttaa.

Kokoomus toteaakin työllisyyspaketissaan, että osa esitetyistä toimenpiteistä tuo julkiselle taloudelle säästöjä, osa taas kasvattaa menoja.

”Olemme arvioineet, että saatavat säästöt riittävät kattamaan lisämenoja vaativien toimien kulut. Esityksemme on siis suorien budjettivaikutusten osalta kokonaisuutena julkisen talouden kannalta joko neutraali tai positiivinen.”

Työttömyysturvan porrastuksessa kokoomuksen lähtökohta on, että malli olisi kustannusneutraali, eli etuutta maksettaisiin yhtä paljon kuin nykyisin, mutta painottuen työttömyyden alkupäähän. Rokkasen sanoin etuus olisi ”alussa suurempi ja lopussa pienempi”.

Tämä ei vakuuta työmarkkinaekonomistia.

”Jos porrastusmalli on kustannusneutraali, niin myös työllisyysvaikutus on about nolla. Alkupään parannus heikentää kannustimia ja laskennallisesti pidentää työttömyyttä, loppupään heikennys päinvastoin -- nettona ei työllisyysvaikutusta”, Kaukoranta kirjoittaa.

”Jos olisi mahdollista tehdä kustannusneutraali porrastusmalli joka tuo 10000 työpaikkaa, niin miksiköhän työllisyystyöryhmä ei esittänyt sellaista? Ei esittänyt, koska VM laskukaavalla kustannusneutraali ei tuo työllisyyshyötyjä.”

Kokoomus perustelee mainittuja kolmea työllisyystoimenpidettä seuraavasti:

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen (tavoiteltu työllisyysvaikutus 10 000 henkeä):

”Muutetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Tuen keston lyhentämistä voidaan myös arvioida, jos tukisumma on alkuvaiheessa nykyistä selkeästi suurempi. Lähtökohtana on tavoitella kustannusneutraalia uudistusta. Porrastuksen rinnalla työttömyysturvaan liittyisi edelleen myös tiukat velvoitteet työnhakuun tai muuhun aktiivisuuteen yhdistettynä työllistymistä tukeviin palveluihin. Aktiivimallin perusperiaatteet voidaan siis sisällyttää myös porrastusmalliin soveltuvin osin.”

Työttömyysputkesta luopuminen (tavoiteltu työllisyysvaikutus 10 000 henkeä):

”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan lisäksi työttömällä on mahdollisuus saada työttömyysturvan lisäpäiviä eläkeikään asti. Työttömyysputkella on haluttu tukea ikääntyneitä työttömiä, mutta malli toimii alkuperäistä tavoitettaan vastaan nostamalla työttömyyttä. Työttömyysputken vaikutuksia tarkastelleet tutkimukset ovat osoittaneet, että työttömyysputki nostaa ikääntyneiden työttömyyttä ja laskee työllisyyttä (mm. Kyyrä ja Pesola 2017). Työttömyysputkesta luopumalla nostetaan ikääntyneiden työllisyyttä merkittävästi. Nykyisten putkessa olevien asema turvataan.”

Toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuun (7 %) palauttaminen (työllisyysvaikutus 2500 henkeä):

”Toimeentulotukeen palautetaan pieni omavastuu, mikä kannustaa asumaan edullisemmassa asunnossa ja purkaa kannustinloukkuja. Asumistuessa on jo omavastuu, mutta monella toimeentulotuki korvaa asumistuen jälkeiset asumismenot kokonaan. Tämä heikentää työnteon kannustimia, koska toisin kuin asumistuessa pienikin lisätyö leikkaa nopeasti toimeentulotukea. Pieni omavastuu kannustaa etsimään kohtuuhintaisempaa asuntoa. Edullisemman asunnon löytämistä tuetaan kohdentamalla tuetut vuokra-asunnot paremmin kaikkein pienituloisimmille.”

Kokoomuksen työllisyyskeinojen listalla on myös ”pehmeämpiä” keinoja kuten ulosoton suojaosuuden korotus (työllisyysvaikutus 2000 henkeä), perhevapaauudistus (3000 henkeä) ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen (2500 henkeä). Kaikkiaan listalla tavoitellaan hallitusohjelman mukaista 60 000 hengen työllisyysvaikutusta.