Hankaloitumista asumismenoissa suoriutumisessa koronakriisissä ovat tutkimuksen mukaan kokeneet erityisesti muun muassa 25–34-vuotiaat, lapsiperheet ja vuokralla asuvat.

Taloudellisen tilanteen muutokseen on kuitenkin varauduttu säästämällä rahaa ennakkoon ja siihen on reagoitu tinkimällä jokapäiväisistä menoista sekä hakemalla pankista lyhennysvapaata asuntolainaan.

”Pankeissa muutokset monien suomalaisten taloudellisessa tilanteessa onkin jo havaittu merkittävästi kasvaneina lyhennysvapaahakemusten määrinä asuntolainoihin. Toisaalta tutkimustulos kertoo myös positiivista viestiä siitä, että suurimmalle osalle tilanteeseen ei ole tullut muutosta”, Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala sanoo.

Maanantaina saatiin hyytäviä luottamuslukuja, jotka on kerätty huhtikuun alussa 1.-9. huhtikuuta. Kuluttajaluottamus painui huhtikuussa mittaushistorian matalimmalle tasolle. Nordean kyselytutkimus on tehty 8.-14. huhtikuuta ja Pajala uskoo, että luottamusindikaattorin merkittävä lasku näkyy myös kyselyn vastauksissa jossain mittakaavassa, johtuen päällekkäisistä tutkimusten ajanjaksoista.

Suomalaisista 40 prosenttia kertoo varautuneensa taloudellisen tilanteen muutokseen tai reagoineensa siihen myös säästämällä rahaa ennakkoon tai tinkimällä jokapäiväisissä menoissa. 13 prosenttia ei ole varautunut tai reagoinut taloudellisen tilanteen muutokseen millään tavalla.

Lähes puolet kyselyn vastaajista kertoo, ettei heidän taloudelliseen tilanteeseensa ole koronan myötä tullut muutosta. Kuusi prosenttia ilmoitti hakeneensa lyhennysvapaata asuntolainaansa koronan takia.

”Suomalaisten suurin säästökohde on tyypillisesti oma asunto. Tällaiset kriisit osoittavat miten tärkeää on, että on varautunut taloudellisen tilanteen muutokseen ja hajauttanut säästöjä myös muihin kohteisiin.”

Yli puolet uskoo asuntonsa arvon säilyvän

Asuntomarkkinoita ja erityisesti asuntojen hintakehitystä koronakriisin seurauksena seurataan nyt tarkasti. Nordean kyselytutkimuksen mukaan omistusasujista 56 prosenttia arvioi asuntonsa arvon säilyvän ennallaan. Yksi viidestä uskoo asuntonsa arvon laskevan ja yksi viidestä on epävarma.

”Kriisin kestolla on merkittävä vaikutus siihen, minkälaiset sen vaikutukset asuntomarkkinoihin ja asuntojen hintoihin pidemmällä tähtäimellä tulevat olemaan. Selvästi suurin osa ei ainakaan vielä koe koronakriisin vaikuttaneen tarpeeseen vaihtaa asuntoa. Joidenkin kohdalla asunnon vaihto siirtyy taloudellisista syistä ajallisesti eteenpäin”, Pajala toteaa.

Nordea ei tällä hetkellä avaa omia arvioitaan asuntojen arvon kehityksestä. Lisätietoa on mahdollisesti tulossa sen jälkeen, kun yhtiö on julkistanut tulosraporttinsa keskiviikkona 29. huhtikuuta.

Euriborit puhuttavat

Kolmen kuukauden ja 12 kuukauden euriborit ovat korkeimmillaan moneen vuoteen. Pajala toteaa kuitenkin, että korkotasot ovat yhä alhaiset ja liikkeet maltilliset.

”Haluan tuoda suhteellisuutta korkokeskusteluun ja korostaa, että olemme yhä negatiivisella sektorilla. On myös vaikea nähdä merkittävää nousuliikettä ja vaikka nousua tulisi jonkin verran, absoluuttinen taso on hyvin lähellä nollaa ainakin lähitulevaisuudessa”, Pajala sanoo ja toteaa, että pidemmällä tähtäimelläkään ei ole näköpiirissä voimakasta nousupainetta.

Euriborit ylittivät nollarajan edellisen kerran vuonna 2015. Merkittävin nousupaineita vaimentava tekijä on Pajalan mukaan EKP:n merkittävät toimenpiteet varmistaa markkinalikviditeetti ja rauhoittaa markkinoita.

Nousupaineisiin liittyen Pajala sanoo, että 2008 finanssikriisissä EKP otti enemmänkin sen kannan, että antaa markkinoiden ratkaista mihin korot menevät, mutta nyt EKP on ottanut isännän otteen korkokeskustelussa.

Kaupungistumisen trendiin ei näy muutosta

Kyselytutkimuksen mukaan kodin tyypillisimmät etätyöpaikat ovat olohuone, työhuone, makuuhuone ja keittiö. 16 prosenttia vastaajista on työskennellyt kotoa käsin olohuoneessa. Etätyön lisääntymisellä koronakriisin seurauksena ei kyselytutkimuksen mukaan näyttäisi olevan vaikutusta suomalaisten muuttohalukkuuteen eri paikkakuntien välillä.

"Pako maalle tai Nurmijärvi-ilmiö ei saa tukea tutkimuksen tuloksista."

Vain kaksi prosenttia ilmoitti, että jos etätyö koronan seurauksena lisääntyy, se voi vaikuttaa suunnitelmiin muuttaa kauemmas työpaikasta, jopa toiselle paikkakunnalle.

”Etätyön lisääntyminen ja sen vaikutukset asumiseen ovat varmasti tulevaisuudessakin kiinnostava ilmiö, vaikka näissä tuloksissa ei vielä näy mitään viitteitä siitä, että kaupungistumisen trendiä nyt haastettaisiin”, Pajala toteaa.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti internetpaneelina Kantar TNS 8.–14.4. välisenä aikana ja siihen vastasi 1 132 18–79 -vuotiasta suomalaista.

LUE MYÖS: