Ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut tuottavat tällä hetkellä liukuhihnalta työttömiä insinöörejä, tradenomeja ja diplomi-insinöörejä. Tämän paljastavat Uuden Suomen Akavasta saamat yksilöidyt tilastot koulutusaloittain.

Äkisti heikentynyt työllisyystilanne on pannut monen yliopisto-opiskelijan siirtämään valmistumistaan, kerrotaan Akavasta. Myös työn saaminen voi olla helpompaa, kun on opiskelijan statuksella, eikä työttömänä. Pysyminen yliopiston kirjoissa kaunistaa siten työttömyystilastoja heidän osaltaan.

Synkin tilanne syyskuussa 2009 oli ammattikorkeista vastavalmistuneiden insinöörien kohdalla. Heistä oli vaille työtä 621 valmistunutta, lisäystä vuodentakaisesta yli sata prosenttia (+ 342 henkilöä). Kaupallisia aineita lukeneilla tradenomeilla asetelma oli lähes yhtä surkea, sillä 371 (+143 henkilöä) vuoden sisällä valmistunutta ei päässyt töihin, tilastoi Akava.

Korkeakoulupuolella kurjin ennuste on nyt tilastojen valossa nuorilla diplomi-insinööreillä. Heistä 128 (+67 henkilöä) on varsin hiljattain valmistunut työttömäksi.

Yllättävän näköistä on se, että vastavalmistuneiden valtiotieteilijöiden, kauppatieteilijöiden ja filosofian maistereiden työttömyys on jopa laskenut vuodentakaisesta. Siinä on kuitenkin ilmeistä tilastoharhaa, sillä näitä lukuja selittää paljolti tutkinnonuudistus, joka innosti poikkeuksellisen monen valmistumaan viime vuonna.

Viime vuoden "maisterisumassa" valmistui peräti 8 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta enemmän kuin normaalivuonna. Silloin myös heidän työttömyytensä oli absoluuttisena lukuna huomattavan kovaa, hetkellisesti maassa oli jopa yli 2 000 vasta koulun penkiltä tullutta akateemista vaille työtä.

Korkeakouluissa opiskelevien osalta tämän vuoden tilastoja siis kaunistaa myös se, että valmistumista voi pitkittää, minkä monet myös tekevät. Ammattikorkeakoululaiset eivät voi pelata valmistumisensa kanssa vastaavalla tavalla.

Kun otetaan huomioon kaikki akavalaiset, on jo lamaluvutkin lyöty. Kesällä 2009 syntyi nimittäin uusia kaikkien aikojen ennätyksiä: ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden työttömien määrä kipusi 15 500 henkilöön ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä 16 500:aan. Rajuin kasvu on nähtävissä insinöörien ja tradenomien kohdalla aivan kuten vastavalmistuneiden tapauksessa.

Vaikka korkeasti koulutettujen suomalaisten työttömyys kasvaa vauhdikkaasti, on heidän työttömyysprosenttinsa yhä "vain" 4,5 prosenttia, kun koko kansan kohdalla puhutaan jo noin kaksinkertaisesta prosenttiluvusta.