Humala on nuorille naisille luontevaa ja haluttua, kun taas korkeasti koulutetut nuoret miehet ottavat siihen jo etäisyyttä, selviää Helsingin yliopistossa perjantaina tarkistettavasta väitöstutkimuksesta.

VTM Jenni Simonen on väitöskirjassaan selvittänyt naisten ja miesten juomatapoja.

– Mä en ikinä lähe yhelle enkä mä ikinä juo vaik jotain saunakaljaa, sanoo yksi tutkimusta varten haastatelluista 18–24-vuotiaista naisista.

– Mulla on se, että jos mä juon niin sit mä juon kunnolla, toteaa toinen.

Väitöksen mukaan nuorten naisten juomiseen liittyvät asenteet ovat muuttuneet salliviksi ja humalaa suosiviksi. Muutos on havaittu vertaamalla vuoden 1942 jälkeen syntyneitä naisia neljästä eri ikäluokasta.

– Humalasta on tullut luonteva osa nuorten naisten hauskanpitoa, ja se on vahvistunut heidän itseilmaisussaan, Simonen toteaa.

Simosen mukaan ei voi kuitenkaan sanoa, että nuoret naiset vain imitoisivat miehistä juomista ja joisivat samalla tavalla kuin miehet. Sen sijaan naiset yhdistävät runsaan juomisen feminiinisinä pidettyihin tapoihin, kuten tanssimiseen.

Nuorilla naissukupolvilla salliva asenne on ohittanut humalaan liittyvän häpeän, joka näkyy edelleen vahvana vanhempiin sukupolviin kuuluvilla naisilla. Heidän alkoholinkäyttönsä on hillittyä ja kontrolloitua. Naisilla alkoholinkäytössä ja juomiseen liittyvissä asenteissa onkin selvät sukupolvien väliset erot.

Kun havaintoja vertaa Ruotsissa kerättyyn vastaavaan aineistoon, nuorten suomalaisnaisten asenne humalaan näyttää vielä nuoria ruotsalaisnaisiakin myönteisemmältä.

Miesten juomatavat eri ikäluokissa ovat naisia yhtenäisemmät, mutta juomisessa erottuu koulutustaustan mukaisia eroja. Vähän koulutetut nuoret miehet ovat omaksuneet perinteisen miehisen humalakulttuurin, mutta korkeakoulutetut miehet ottavat siihen etäisyyttä korostamalla juomisen kontrollia ja liittämällä humaltumiseen häpeää.

Väitöksen mukaan naisten ja miesten juomatavoissa ja alkoholisuhteessa on vaihtelua ja moninaisuutta, jota sukupuolten vastakkainasettelu estää näkemästä.

Alkoholinkäyttöä hillitsevien kampanjoiden kannalta onkin tärkeää huomata, että naiset ja miehet ovat epäyhtenäisiä kohderyhmiä.

Simonen tarkasteli naisten ja miesten juomista haastattelemalla korkeammin ja vähemmän koulutettuja mies- ja naisryhmiä, jotka olivat syntyneet vuosina 1943–1950, 1959–1966, 1975–1982 ja 1983–1990.