Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) pääsi perjantaina julistamaan käynnistyväksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen, joka kuuluu Suomen tämän vuosikymmenen suurimpiin uudistushankkeisiin. Uudistusten toteuttaminen alkaa vaiheittain jo tällä ja ensi vaalikaudella, mutta ”varsinainen tähtäin on ensi vuosikymmenellä”, Pekonen kertoi infotilaisuudessa.

Uudistusta tehdään komiteatyönä, jossa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, sillä hanke kestää kahden vaali- tai hallituskauden ajan. Uudistusta tehdään tämä vuosi mukaan lukien kahdeksan vuoden ajan, eli sen on määrä olla valmis 2027.

Uudistuksessa käydään läpi ja uudistetaan perusturva, ansioturva sekä toimeentulotuki. Alkuun päästään selvittämällä koko järjestelmän nykytilanne, rahoitus, eri tukimuotojen väliset yhteydet, kannustinloukut ja muut ongelmat.

”Ensin pitää päästä yhteisymmärrykseen, mitkä [nykyisen] sosiaaliturvan ongelmat ovat”, kertoi sosiaaliturvakomitean puheenjohtajaksi valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Pasi Moisio.

Yhteisymmärrys nykytilanteesta on määrä löytää vuosien 2020–2022 aikana, minkä jälkeen alkaa varsinainen uudistustyö.

Ministeri Pekonen kuvasi sosiaaliturvan koskettavan ”jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa”. Tuloeroja ja elämän edellytyksiä tasaava järjestelmä on vuosikymmenien varrella kasvanut suureksi ja monimutkaiseksi, Pekonen sanoi, ja sen uudistamiseen yksi hallituskausi on liian lyhyt aika. Uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa järjestelmää sekä tukea aktiivisuutta, osallisuutta ja työllisyyttä.

Pasi Moision mukaan komitean tulee käydä läpi ”perustavanlaatuiset arvovalinnat” sosiaaliturvajärjestelmän takana, ja pohtia, millaiset reunaehdot nämä arvot asettavat uudistustyölle.

”Sosiaaliturvan uudistaminen vaatii niiden vanhojen arvojen läpikäyntiä, koska ne ovat osin syynä järjestelmän monimutkaisuuteen”, Moisio sanoi.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa kattavassa sosiaaliturvajärjestelmässä ”lähtökohtaisesti on kannustinloukkuja”. Kaikkiin kannustinloukkuihin ei Moision mukaan voida puuttua, koska kannustinloukun purkaminen aiheuttaisi suurempia ongelmia muualla. Joka tapauksessa haitallisten kannustinloukkujen avaaminen on yksi uudistuksen tavoitteita.

Pekoselta ja Moisiolta kysyttiin, miten nyt alkava komiteatyö eroaa taannoisesta Sata-komiteasta, jonka työ ei johtanut suureen uudistukseen. Pekosen mukaan nyt tehtävä uudistus toteutetaan vaiheittain, pala palalta, ei kertarysäyksenä, minkä lisäksi työlle on varattu runsaasti aikaa.