Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvostelee EU:n elvytyspaketin päätösprosessia. Tarkemmin presidentti on huolestunut siitä, että paketin yhteydessä EU:n perussopimuksia on tulkittu luovalla tavalla. Samalla Niinistö korosti, ettei ota kantaa paketin sisältöön.

Niinistö toi huolensa esiin puheessaan suurlähettiläspäivillä. Hänen mukaansa näyttää siltä, että samaan tapaan luovan tulkinnan kautta on edetty EU:ssa muissakin asioissa.

Presidentti mainitsi euroalueen vakaus- ja kasvusopimuksen, jonka piti asettaa rajat velkaantumiselle ja budjettivajeelle. Lisäksi no bail out -periaatteen piti olla yksiselitteinen, Euroopan keskuspankin ei ajateltu ryhtyvän jäsenmaiden velkapapereiden haltijaksi eikä EU:n budjettia pitänyt rahoittaa lainarahalla.

”Kävikö niin? Säännöt perussopimuksissa ovat kyllä ennallaan, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin toiselta. Nuo taloudenpidon keskeiset periaatteet ovat vuosi vuodelta liudentuneet, osin kokonaan kadonneet. Ainutkertaisten tulkintojen jälkeen kerta toisensa jälkeen”, Niinistö sanoi puheessaan.

Niinistö myöntää, että kriisitilanteita on kieltämättä syntynyt usein nopeasti ja on ollut polttava kiire ja välttämätön tarve. Hän korosti, ettei nyt alkuunkaan arvioi ratkaisujen aineellista sisältöä myöskään elvytyspaketin osalta.

”Mutta jokainen hetken uustulkinta on kuitenkin jäänyt elämään. Tulkinnasta onkin tullut sopimus. Kaikkien EU:n puolestapuhujien tulisi kantaa tästä huolta. Jokainen luovan tulkinnan tilanne nostattaa kysymyksiä, epäilyksiä ja kritiikkiä. Ajan mittaan ja toistuessaan ne alkavat nakertaa instituution legitimiteettiä. Sille ei EU:n kannattaisi itseään altistaa. Kun koronakriisistä on selvitty, on aika tehdä paluu sääntöperusteisuuteen”, Niinistö sanoi.

Niinistö vastasi heti puheessaan kysymykseen siitä, miksi presidentti ottaa ”nämä tulkinnan tiet ja vaarat esille”.

”Vastaukseni on selvä. Ensinnäkin EU:n keskeiset perussopimukset ovat jäsenmaiden välisiä sopimuksia ja siis yksittäisen jäsenmaan kannalta sen suhteen määrittelyä ulkovaltoihin. Toiseksi Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on etenemässä. Olemme yhtälössä, jossa omaa ulkoista kohtaloamme mitataan helposti EU:ta vasten. Entä jos tulkinnan tie aukeaa myös EU:n ulkosuhteissa niin, että teemme ensin suuria linjauksia, joita sitten seuraa lavea tulkinta?”

Niinistö korosti, että EU on Suomelle tärkeä viitekehys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja edustaa moninkeskeistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sopimusten noudattamista.

”Meille EU:n vankkumattomille kannattajille on tärkeää, että luottamus Euroopan unioniin sanansa mittaisena säilyy.”

Jos aiemmin sovittua ryhdytään laveasti tulkitsemaan, Niinistön mukaan ”on vahva yleensä vahvimmillaan ja heikko heikoimmillaan”.

”Tulkinnan tie on ongelmallinen myös koko kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kannalta.”

Niinistö pohti, ymmärrämmekö riittävän hyvin, millaisia muutospaineita tähän järjestelmään nyt kohdistuu. Jos Yhdysvallat jatkaa vetäytymistään ja Kiina läsnäolonsa tiivistämistä, se ei voi Niinistön mukaan olla vaikuttamatta yhteistyön sisältöön.

”Syntyy uusia painotuksia, vanhoja jää syrjään. Jos tulkinnan tietä kuljetaan, joudumme kysymään itseltämme, millaista kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä päädymme kannattamaan.”

Niinistön mukaan kansainvälisten instituutioiden on edettävä ajassa ja reagoitava muuttuvaan maailmaan, mutta monen kansainvälisen järjestön toimintakyky ei juuri nyt ole parhaimmillaan. Vaikeudet näkyvät Niinistön mukaan päivittäin esimerkiksi YK:ssa ja Etyjissä.

”Mutta ratkaisua instituutioiden kohtaamiin ongelmiin ei varmasti löydy niiden periaatteiden liudentamisesta.”

”Laveasti tulkitsemalla ne heikkenevät, eivät vahvistu. Paras tapa puolustaa sääntöpohjaista järjestelmää on pitää sen periaatteita johdonmukaisesti esillä vaikeinakin hetkinä.”