Eurooppa-neuvosto teki yksimielisesti poliittisen päätöksen elvytyspaketista, mutta asia ei ole vielä loppuun käsitelty. Näillä näkymin Suomen hallitus esittänee pakettiin sisältyvän rahoitusmallin hyväksyttäväksi syksyllä eduskunnan täysistunnossa.

LUE SEURAAVAKSI:

Perustuslakivaliokunta kirjoitti kesäkuisessa lausunnossaan, että ehdotuksen valtionsisäinen hyväksyminen voisi vaatia kahden kolmasosan määräenemmistön äänistä. Se tarkoittaa sitä, että hallitus tarvitsisi merkittävän osan oppositiosta elvytyspaketin taakse.

Valiokunta arvioi, että eduskunnan korkea tuki tarvitaan, kun "kyse olisi aikaisempaan ja myös unionisopimusten valtionsisäiseen voimaansaattamiseen nähden uudesta ja olennaisesta täysivaltaisuuden rajoituksesta budjettisuvereniteetin osalta ja siinä muutettaisiin unionin rahoituksen kokonaisjärjestelyn luonnetta olennaisella tavalla taikka jos ehdotus koskee perustuslakia."

Äänestyksen sääntö voi vielä muuttua

Keskiössä on Euroopan unionin niin kutsuttu omien varojen päätös. Sen kohdalta valtiosääntökysymys on auki, kertoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

"Aiemmin perustuslakivaliokunta on sanonut, että hyväksyntään saatetaan edellyttää kahden kolmasosan enemmistö täysistunnossa. Siltä kohdin kuin sopimus elvytyspaketista on muuttunut aiemmasta, on perustuslaillinen arvio tekemättä."

On siis mahdollista, että tulevassa elvytyspakettiäänestyksessä hyväksyntään riittäisikin esimerkiksi yksinkertainen enemmistö eli yli puolet eduskunnan äänistä.

LUE SEURAAVAKSI:

Kesäkuussa perustuslakivaliokunta edellytti joitakin muutoksia komission ehdotukseen elvytyspaketista. Suuri valiokunta kuitenkin antoi hallitukselle neuvottelumandaatin. Suuressa valiokunnassa on hallituspuolueiden enemmistö.

Aiemmin professori on kritisoinut kovin sanoin suuren valiokunnan toimintaa sen ohittaessa perustuslakivaliokunnan kannan, jota on perinteisesti pidetty ehdottomina ohjeina valtioneuvoston toiminnalle. Tiistaina eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sanoi, että suuren valiokunnan antamassa mandaatissa olisi otettu huomioon perustuslakivaliokunnan ilmaisemat huolet.

Leino-Sandberg toteaa, että asian arviointi kuulunee perustuslakivaliokunnalle. Valtioneuvoston toimintaa taas valvoo oikeuskansleri.

Valiokunnat pelaavat vakavaa shakkia

Maanantaina julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen kirjoitti blogissaan perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan dynamiikasta elvytyspakettikysymyksessä.

Hän huomioi, että perustuslakivaliokunnan muotoilu ”vähentää jonkin verran huolia” on suuren valiokunnan käsittelyssä muuttunut muotoon ”huolet ovat siten väistyneet, että Suomen ei ole syytä pitää näitä huolia esteenä jatkoneuvotteluille”.

LUE LISÄÄ:

Suuren valiokunnan tuoreesta lausunnosta puuttuu kokonaan toteamus, että ”valiokunta kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausunnoista ilmeneviin valtiosääntöisiin arvioihin, jotka sisältävät ehdottomana pidettävän ohjeen valtioneuvoston toiminnalle”.

Rautiainen ei lyö lukkoon tulkintaa, onko suuri valiokunta tässä asiassa mitätöinyt perustuslakivaliokunnan perinteisen sananvallan. Jos näin on, olisi Rautiaisen mukaan kyseessä merkittävä liike valiokuntien peitsentaitossa.

Apulaisprofessori myös ihmetteli sitä, kuinka valiokunnat ovat näyttäneet politikoivan asiantuntijakuulemisia valitessaan.

Epämääräinen oikeusvaltiokirjaus ei saa kehuja

Elvytyspaketista tehdyssä sopimuksessa on paljastunut epämääräisiä kirjauksia. Huomionarvoinen on maininta oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta, joka olisi määrä kytkeä elvytysvarojen ehdoksi. Kirjaus herättää kysymyksiä, sillä sen perusteella ovat iloinneet sekä sisältöä sopimukseen ajanut Suomi että oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta syytetyt Puola ja Unkari.

LUE SEURAAVAKSI:

Eurooppaoikeuden professori Leino-Sandberg suhtautuu kirjaukseen kyynisesti: "Näyttää siltä, että siinä ei ole onnistuttu sopimaan yhtään mistään. En markkinoisi voittona."

Hän pitää sopimusta tyypillisenä EU-päätöksenä, jonka perusteella jokainen osapuoli voi esiintyä neuvotteluiden voittajana. "On siellä sellaistakin mukana, mitä ei pysty hyväksi selittämään", professori kuittaa.