Koronan vuoksi lomautettujen määrä saavuttaa touko-kesäkuun aikana huippunsa, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Erno Mähönen. Kevään työmarkkinaennusteeseen kuuluvien alustavien tietojen julkaiseminen oli Mähösen mukaan poikkeuksellista.

Suomen hallitus linjasi sunnuntaina ja maanantaina toimintasuunnitelmaa koronakriisin hoidossa tästä eteenpäin. Pohdintoja pohjusti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportti. Raportissa oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön tekemä ennuste koronan vuoksi lomautettujen kokonaismäärän muutoksista. Mähösen mukaan 29.4. päivätty ennuste haluttiin mukaan työryhmän raporttiin, jotta hallituksella olisi mahdollisimman tuoretta tietoa käytössään.

”Hetemäen raportin jälkeen saimme lisätietoa. Haluan muistuttaa, että tämä on hyvin alustavaa tietoa ja pohjatyötä kevään työmarkkinaennusteeseen”, Mähönen tarkentaa.

Kauppalehti sai torstaina Mähöseltä 4.5. päivitetyn arvion ja ennusteen lomautettujen määrästä.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Päivitetyn ennusteen mukaan koronalomautettujen määrän huippu asettuu touko-kesäkuulle. Hetemäen raportissa julkaistussa ennusteessa huippu olisi ollut toukokuun ensimmäisen ja toisen viikon aikana.

”Oma näkemykseni on, että huippu saattaa viivästyä Hetemäen raportissa esitetystä. Vappuna tuli uusia lomautusuutisia”, Mähönen kertoo.

Hän kuitenkin lisää, että taustalla voi mahdollisesti olla toisen kierroksen lomautuksia eli aiemmin lomautettujen lomauttamista uudelleen. Tarkkaa analyysia asiasta hän ei vielä ole ehtinyt tehdä.

”Vappuna lomautuksia tuli enemmän mitä arvioimme, mutta lomautusten kokonaismäärä ei noussut. Joku yritys on voinut huhtikuun alussa lomauttaa kuukaudeksi ja sitten tarkastellut tilannetta ja päättänyt lomauttaa vappuna uudelleen. Se voi olla yksi selitys vappuna olleelle piikille.”

Kokonaiskuva tilanteesta ei kuitenkaan ole Mähösen mukaan radikaalisti muuttunut huhtikuun lopussa julkaistun raportin jälkeen.

”Mediaanimallin ennusteessa huippu osuu toukokuulle. Se muutos, mikä on tapahtunut, on se, että kun luottamusvälejä tarkastelee, niin pessimistisemmässä mallissa huippu on myöhemmin eli vasta kesäkuussa.”

Ei alakohtaisia arvioita

Mähönen ei lähde tarkemmin arvioimaan, millä toimialoilla lomautuksia voisi olla vielä luvassa.

”Luultavasti samoja aloja, kuin tähänkin mennessä. Taustalla on koko ajan riski lomautusten laajemmasta leviämisestä teollisuuteen. Se on oma keskustelunsa sitten, jos tulisi jokin laajempi yhteiskunnallinen seisokki ja teollisuustoiminta alkaisi pysähtyä. Tässä lähdetään siitä, ettei tapahdu radikaalia muutosta”, Mähönen toteaa.

”Ensimmäinen aalto oli tämä, katsotaan mihin se johtaa. Tässä ei ole huomioitu mahdollista toista aaltoa.”

”Arvio perustuu siihen, että on havainnoitu alkaneita lomautusjaksoja, miten pitkiä ne voivat olla ja ovat tyypillisesti olleet.”

Ennusteessa ei myöskään oteta kantaa siihen, millä aloilla lomautukset loppuvat ensimmäisenä.

”Arvio perustuu siihen, että on havainnoitu alkaneita lomautusjaksoja, miten pitkiä ne voivat olla ja ovat tyypillisesti olleet. Siitä on lähdetty hahmottamaan tilanteen kehitystä. Emme ole tehneet alakohtaisia arvioita.”

Kriisin päättymisestä ja mahdollisten koronarajoitusten jatkosta ei ole tietoa. Mähösen mukaan tällä hetkellä pystytään jo kohtalaisella varmuudella sanomaan, että hyvin lyhytkestoisia parin viikon lomautuksia on aiempaa vähemmän.

”Se, mitä toivomme ja mikä mediaanimallikin on, on että lomautukset painottuisivat keskipitkiin 2-3 kuukauden lomautuksiin. Totta kai on epävarmuustekijöitä. Jos koronarajoituksia jatketaan pidempään, voi olla, että lomautukset pitkittyvät eikä käyrä laske niin nopeasti kuin mediaanimallissa.”

Uudelleen työllistyminen hidastunut

Mähösen mukaan tyypillisessäkin tilanteessa lomautukset ovat kestoltaan kuukaudesta muutamaan kuukauteen. Lyhyitä alle kuukauden mittaisia on vähemmän, mutta jonkin verran on yli puolen vuoden tai jopa yli vuoden kestäneitä lomautuksia. Arvio ja ennuste koronalomautuksista on osa työ- ja elinkeinoministeriön kevään työmarkkinaennustetta, mutta tällä hetkellä Mähönen ei osaa arvioida ennusteen julkaisuajankohtaa.

Koronan vuoksi lomautettujen lisäksi on olemassa ihmisiä, jotka olivat lomautettuina jo ennen koronaa ja niitä, jotka olisivat muutenkin tulleet lomautetuiksi. Heitä ei ole mukana esitetyissä ennusteissa.

Koronasta johtuvien irtisanomisten osalta tilanne on Mähösen mukaan hyvinkin maltillinen.

”Mielenkiintoinen tilanne, että viimeiseltä kahdelta viikolta kun katsoo uusia alkaneita työttömyysjaksoa, niin määrä on hyvinkin maltillinen ja matalampi, mitä normaaliolosuhteissa voisi arvioida.”

Maltillisista arvioista huolimatta työttömyys näyttäisi lisääntyneen. Mähösen mukaan syynä eivät niinkään ole uudet työttömät, vaan uudelleentyöllistymisen hitaus.

”Tavallaan uusien työttömien määrä ei ole olennaisesti kasvanut normaaliin tilanteeseen verrattuna. Uudelleen työllistyminen on hidastunut. Työttömien massa on kasvanut. Ei paljon, mutta vähäsen.”