EU johtajien päätös ottaa yhteistä velkaa 750 miljardia euroa elvytyspakettia varten saa kriittisen arvion Saksan keskuspankin presidentti Jens Weidmannilta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Weidman sanoi sunnuntaina, että yhteisen velan pitää jäädä poikkeukseksi, eikä pysyväksi ratkaisumalliksi tulevaisuuden budjettiongelmissa.

Saksan keskuspankki eli Bundesbank on EU:n rahapolitiikasta päättävän Euroopan keskuspankin suurin pankki. Siksi sen johtajan sanomisilla on iso painoarvo.

EU:n johtajat sopivat viime viikon tiistaina Brysselin huippukokouksessa elvytysrahastosta, jonka tarkoitus on auttaa koronakriisin runtelemia EU:n talouksia takaisin jaloilleen.

Sopimus antaa Euroopan komissiolle mahdollisuuden ottaa yhteistä velkaa pääomamarkkinoilta kaikkien 27 valtion puolesta. Se on Reutersin mukaan ennenäkemätön solidaarisuuden teko, jollaista ei ole EU:n historiassa aiemmin nähty.

Solidaarisuus on oikein, kotitalouksien rahoittamat jättilainat eivät

Weidmannin mukaan on tärkeää, että EU on näyttänyt kykynsä toimia kriisissä, ja solidaarisuuden osoittaminen taloudellisesti oli oikea teko.

Mutta hän lisäsi, että sovittuun taloudelliseen tukeen on liitettävä tiukat ehdot ja velkamekanismin on pysyttävä poikkeuksena.

”Tarvitsemme valvontamekanismeja sen varmistamiseksi, että varoja käytetään järkevästi ja tehokkaasti", Weidmann sanoi.

Hänen mielestään yleisesti suuret yhteisvelat, joilla rahoitetaan laajoja tulonsiirtoja, ovat kyseenalaisia.

”Elvytysrahaston ei pitäisi toimia ponnahduslautana siihen, että kotitaloudet rahoittavat säännöllisesti suuria EU-lainoja”, hän sanoi.

Vihriälä: uuden velkakriisin todennäköisyys kasvaa tuonnempana

Myös Suomesta on kuulunut saman suuntaista viestiä.

Helsingin yliopiston työelämäprofessori, ekonomisti Vesa Vihriälä kirjoittaa sunnuntaina julkaistussa blogissaan, että elvytysrahastopäätöksen todennäköisesti kauaskantoisin vaikutus liittyy EU:n velkaantumisen sallimiseen.

”Nyt tehty ratkaisu merkitsee ensi kerran aitoa EU-tason finanssipoliittista operaatiota: unioni ottaa omaa velkaa rahoittaakseen joidenkin jäsenmaiden finanssipoliittista ekspansiota”, hän sanoi.

Vihriälän mukaan aikaisemmin finanssipolitiikka on ollut jäsenmaiden oma asia. Hän kritisoi elvytysrahaston yhteisvelkaa myös aiemmin Kauppalehden haastattelussa.

Vihriälä muistuttaa blogissaan, että nyt tehty päätös koskee vain tätä nimenomaista tilannetta, eikä ratkaisu luo jäsenmaiden yläpuolelle finanssipolitiikasta päättävää elintä. Ratkaisun syntyminen edellytti jäsenmaiden yksimielisyyttä ja mahdollinen vastaava ratkaisu edellyttää myös tällaista yksimielisyyttä.

”Tästä huolimatta se on merkittävä ennakkotapaus. Kun velkaantumismahdollisuus finanssipoliittisten toimien rahoittamiseen on avattu kerran vastoin perussopimuksen henkeä, siihen turvautuminen uudelleen on jatkossa paljon helpompaa”, hän sanoi.

Vihriälä mukaan korkean velkaantuneisuuden maat voivat tehdyn tukipäätöksen jälkeen suhtautua entistä luottavaisemmin siihen, että vaikeuksien syntyessä muut maat tai EKP pelastavat ne uusilla tuilla. Tarve vähentää velkaantuneisuutta hyvinä aikoina pienenee kuten myös tarve talouden kasvua ja resilienssiä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin.

”Ei myöskään ole kaukaa haettu huoli, että yhteisen velan aiheuttamaa taakkaa tulevien korkeampien jäsenmaksujen ja kansallisen verotuksen keruumahdollisuuksia rajoittavien EU-verojen kautta, ei sisäistetä samalla tavalla kuin kansallisen julkisen velan rasitusta. Uuden velkakriisin todennäköisyys kasvaa tuonnempana, vaikka se lähivuosina pieneneekin”, hän sanoi.