Suomen valtionvelka on noussut puheenaiheeksi sen jälkeen, kun vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki huomautti juhannuksena, etteivät valtiot koskaan maksa velkojaan.

Eläkevakuuttaja Varman toimitusjohtaja Risto Murto korostaa, että tämä pitää paikkansa siinä tapauksessa, että talous kasvaa.

”Suomessa on aikaisemmin hoidettu kohonneet valtionvelat talouden kasvulla. Jos tätä ei tapahdu tulevaisuudessa, velka jäänee pitkäaikaiseksi rasitteeksi”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Murto käsittelee samaa aihetta kolumnissaan Kalevassa, jossa hän toteaa, että Suomessa on itse asiassa käynnissä historiallinen keskustelu.

”Suomessa on käynnissä historiallinen keskustelu. Koskaan aikaisemmin meillä ei ole ollut vakavaa poliittista pohdintaan siitä, että velkaa voidaan ottaa ilman, että sitä pitäisi maksaa koskaan takaisin. Vanhat kovat velkarajoitteet tuntuvat mystisesti hävinneen jonnekin. 60- tai 70-luvun valtionvarainministerit eivät voisi uskoa nykykeskustelua”, Murto sanoo.

Suomessa valtionvelka on noussut nopeasti kaksi kertaa aikaisemmin: sotien ja 90-luvun pankkikriisin yhteydessä.

Murron mukaan inflaatio leikkasi velkoja nopeasti sotien jälkeen ja valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laski sodan jälkeisestä 70 prosentista 1970-luvulla jo alle 10 prosentin. Valtio oli siis käytännössä velaton.

1990-luvulla pankki- ja valuuttakriisin yhteydessä valtionvelka nousi Murron mukaan vielä nopeammin kuin nyt ennustetaan tapahtuvan. Velkasuhde puolittui 2000-luvulle tultaessa.

”Velkaa ei kuitenkaan maksettu pois. Nimellinen velkataso jäädytettiin. Markkamääräisesti velka säilyi käytännössä muuttumattomana. Tämä riitti velkasuhteen ripeään alenemiseen, kun kasvu oli ripeää ja inflaatio positiivinen. Suomi kasvoi valtion velkaongelmasta pois, kun velka pieneni suhteessa talouden kokoon. Tässä mielessä puheet siitä, että valtionvelkaa ei tarvitse maksaa takaisin, pitävät paikkansa. Edellisen velkaongelman Suomi hoiti ilman, että velkaa olisi varsinaisesti maksettu pois. Ongelma on, että tämän saman lääkkeen käyttäminen näyttää nyt huomattavan epävarmalta”, Murto toteaa.

Hän katsoo, että ilman positiivista kasvuyllätystä Suomella on 2020-luvulla kaksi vaihtoehtoa. Joko budjetti käännetään voimakkaasti ylijäämäiseksi tai velkasuhde jäädytetään.

”Näistä todennäköisempi poliittinen ratkaisu on jälkimmäinen. Nykyisillä kasvuennusteilla pelkkä velkasuhteen kasvun pysäyttäminen tulee vaatimaan kivuliaita toimenpiteitä”, hän kommentoi.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ennakoi, että valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee toisella vuosineljänneksellä eli huhti-kesäkuussa yli 70 prosenttiin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa velkasuhde oli 64,6 prosenttia.

”Lasti alkaa olla iso muillakin, Suomi sentään jää alle EU-keskiarvon, mutta onhan tuo hurjaa ja vaje pysyy isona ensi vuonnakin. Pitäisi saada suhdeluvun jakaja eli bruttokansantuote kasvuun. Kansantalouden parempi suorituskyky toisi töitä ja auttaisi hoitamaan velat”, Kuoppamäki kirjoittaa Twitterissä.

Risto Murto ennakoi, että Suomi tulee olemaan 2020-luvun jälkipuoliskolla velkaisempi ja vanhempi kuin tänä päivänä.

“Valitettavasti tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisuutemme velkaantua lisää seuraavan suhdannetaantuman tullessa on pahasti heikentynyt. Lisäksi hyvinvointivaltiomme ei tule kestämään olennaista korkojen nousua euroalueella. Olemme haavoittuvaisempia.”

Velkasuhteen nosti lauantaina esiin myös luottoluokittaja Fitch, joka ennustaa Suomen valtionvelan nousevan tänä vuonna 71,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna velkasuhde oli 59,4 prosenttia.

”Korkeampi velkasuhde tekee Suomen aseman vaikeammaksi, kun sen pitää vastata pitkän aikavälin taloushaasteisiin, erityisesti väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin kustannuksiin”, Fitch varoittaa.

Luottoluokittajan mukaan syksyn budjettiriihessä tulisi esitellä toimia, joilla varmistetaan vakaa talouden toipuminen ja velkasuhteen pitäminen kestävällä tasolla. Samalla Fitch sanoo suoraan, ettei Marinin hallitus tule saavuttamaan työllisyystavoitettaan.

Fitchin mukaan Suomen luottoluokitus voi pudota, jos velan osuutta bruttokansantuotteesta ei saada laskuun, tai jos työmarkkinoilla tapahtuu rakenteellinen käänne heikompaan.

Lue lisää: