Koronaepidemian ensimmäisen aallon jälkeen Suomi on siirtymässä akuutin kriisin hoidosta jälkihoito- ja elvytysvaiheeseen. Uutta velkaa tulee reippaasti lisää.

Normaalitilanteessa Suomi olisi velkaantunut noin 5–6 miljardia euroa vuodessa. Nyt velkaantuminen nousee tänä vuonna pariin kymmeneen miljardiin euroon.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Juho Rahkosen mukaan velkaelvytyksen tarpeellisuudesta vallitsee Suomen poliittisella kentällä suorastaan liikuttava yksimielisyys.

Siinä mielessä hallitus lähtee vaikeaksi ennustettuun syksyyn melko hyvistä asetelmista.

”Koronakriisin jälkilaskun maksaminen alkaa pikemminkin tämän vaalikauden lopulla. Nyt ei pystytä vähään aikaan tekemään mitään taloustiukennuksia. Sikäli nyt on finanssipoliittisesti helpot ajat”, Rahkonen sanoo.

Samaan aikaan kun Suomi velkaantuu rajusti, pitäisi miettiä myös sitä, miten velkaa jatkossa hoidetaan. Hallitus joutuu ottamaan aiheeseen kantaa jo kesän jälkeen.

”Rakenteellisia uudistuksia pitäisi miettiä ja oikeastaan päättää jo nyt, jotta niitä saadaan toimeen myöhemmin. Se on tietysti poliittisesti vaikeaa.”

Hallituksen pakkaa sekoittaa se, että Katri Kulmuni (kesk) erosi valtiovarainministerin paikalta ja tilalle pyydettiin Matti Vanhanen (kesk). Rahkosen mukaan Vanhanen tuskin on pääministeri Sanna Marinille (sd) Kulmunia helpompi poliittinen vastustaja.

”Jos Katri Kulmuni oli Sanna Marinille maanvaiva, niin Matti Vanhanen on sitten erittäin paljon kokeneempi maanvaiva.”

Erilaiset näkemykset

Hallituksen kiistakumppaneilla, sosiaalidemokraateilla ja keskustalla, on pohjimmiltaan hyvin erilaiset näkemykset. Rahkosen mukaan suurimmat ristiriidat puolueiden välillä löytyvät talous- ja työmarkkinakysymyksistä.

Aiemmin melko vakaana pidetty suomalainen politiikka on muuttunut myrskyisämmäksi, ja Rahkonen näkee, että edessä voi olla uusia myräköitä.

”En yhtään ihmettelisi, vaikka päitä vielä putoaisi.”

Hän ei kuitenkaan usko, että elokuun budjettiriihestä kehkeytyisi niin iso riita, että keskusta lähtisi hallituksesta.

”On hyvin vaikea kuvitella, että keskusta lähtisi hallituksesta, kun se kerran sinne on päässyt. Keskusta on vaatimattomaan vaalitulokseensa nähden hyvin vaikutusvaltaisessa asemassa.”

Kriisi on politisoitumassa

Kriisin akuuttia vaihetta Rahkonen kuvaa hyvin epäpoliittiseksi. Kun Suomi kamppaili tartuntoja vastaan, oppositiolle jäi hyvin vähän tilaa politikoinnille.

Marin sai kansan taakseen. Sosiaalidemokraattien kannatus lähti nousuun.

”Sanna Marin on saanut ainutlaatuisen näytön paikan. Hän on käyttänyt sen todella hyvin. Sdp:n nousu menee hyvin pitkälti Sanna Marinin piikkiin.”

Nyt epidemian ensimmäisen aallon pahin vaihe on takanapäin ja koronakriisi on pikku hiljaa politisoitumassa Suomessa.

Kokoomus on vaatinut hallitukselta toimia, joilla velkaantuminen saadaan hallintaan ja luodaan kasvua ja työpaikkoja.

Rahkonen uskoo, että perussuomalaiset tulee oleman vahvoilla siinä vaiheessa, kun laskua ryhdytään maksamaan, koska talouden sopeuttamista joudutaan tekemään niin, että kansa maksaa.

”Työssäkäyvä maksaa viulut”

Rahkonen huomauttaa, että akuutissa kriisissä kannatustaan nostaneen sdp:n kannattajissa on paljon ikääntyneitä ja eläkeläisiä.

”Eihän eläkeläisillä ole mitään hätää. Eläke juoksee. Sdp:n kannattajia koronakriisi on kolhaissut vähemmän”, Rahkonen sanoo.

”Työssäkäyvä kansa maksaa viulut.”

Rahkosen mukaan perussuomalaisissa sen sijaan on vihreiden ohella kaikkein eniten työelämässä olevia kannattajia.

”Näiltähän ne verot totta kai kerätään. Siinä käydään kovasti autoilijan ja omakotitalossa asuvan kukkarolle. Näitä tilapäisiä autoveroja alkaa näkyä entistä enemmän”, sanoo Rahkonen.

Hän viittaa vuonna 1958 käyttöön otettuun, alun perin tilapäiseksi tarkoitettuun autoveroon. Autoverolla piti paikata valtion senhetkistä poikkeuksellisen kireää rahatilannetta, mutta siitä tulikin pysyvä.