THL:n, Fimean ja Kelan selvitys vertaili Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan lääketaksamalleja.

Muiden Pohjoismaiden mallit vaikuttavat edullisemmilta tavoilta järjestää lääkejakelu kuin Suomen nykyinen lääketaksa.

Lääkkeiden käyttäjistä valtaosalla kustannukset pienenisivät tai säilyisivät ennallaan, mikäli käytössä olisi nykyisen taksan sijaan jokin simuloiduista taksamalleista, selvityksessä todetaan.

Lääketaksalla määritellään apteekkien saama kate lääkemyynnistä.

Vuonna 2018 apteekkien saama laskennallinen kate reseptilääkkeiden myynnistä oli Suomessa 435 miljoonaa euroa.

Vertailumaiden taksojen mukaan simuloitu kate oli 83–201 miljoonaa euroa pienempi.

Esiselvityksessä on kuvattu lääkkeiden vähittäisjakelun ja apteekkipalvelujen järjestämisestä yhteiskunnalle koituvat kustannukset, kuvailee sosiaali- ja terveysministeriö STM tiedotteessaan.

Selvityksessä on mallinnettu pohjoismaisten lääketaksojen vaikutuksia lääkekustannuksiin Suomessa. Lääketaksalla määritellään yhteiskunnan apteekeille maksama korvaus avohoidon lääkejakelusta.

Lääkkeiden kokonaismyynnin arvo oli vuonna 2018 Suomessa 3,3 miljardia euroa. Tästä 2,5 miljardia euroa tulee avohoidon resepti- ja itsehoitolääkkeiden myynnistä. Apteekkien rooli avohoidon lääkejakelussa on keskeinen.

Apteekkitaloutta ja lääkkeiden vähittäismyyntihintoja säännellään kaikissa Pohjoismaissa, mutta sääntelyn taso, toteutustapa ja velvoitteet vaihtelevat maiden välillä.

Nyt valmistunut esiselvitys apteekkitaloudesta liittyy STM:n virkamiesmuistiossa kuvattuun lääkeasioiden tiekarttaan. Sen yhtenä tavoitteena on saattaa apteekkitoiminnan sääntely ajan tasalle sekä kohtuullistaa lääkkeiden käytöstä syntyviä kustannuksia.