Brexitistä tuli totta viime yönä, kun Britannia erosi Euroopan unionista. Koko brexit-vääntö ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä nyt edessä ovat kauppaneuvottelut, joista odotetaan vaikeita.

Siirtymäaika Britannian EU-erolle kestää tämän vuoden loppuun. Tämän jakson ajan Britannia on velvollinen toimeenpanemaan EU:n lainsäädäntöä, mutta ei saa olla päättämässä siitä.

”Ero tuli, nyt on osituksen aika. Yhtään ylimääräistä hyvää ei Britannialle ole tiedossa. Rusinoita pullasta ei tästä liitosta tipu”, keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska toteaa Twitterissä.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kuvailee Britannian taivalta Euroopan unionissa on monella tapaa ainutlaatuiseksi.

”Se ei ollut hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä, vaan lähti mukaan myöhemmin, kun Ranska lopulta hyväksyi sen. Heti liittymisen jälkeen britit jo pohtivat ensimmäisen kerran eroa. Kun jälkikäteen katsoo historiaan, voi helposti sanoa Brexitin olleen tekeillä jo pitkään. Viimeinen pisara oli brittikonservatiivien antautuminen EU-vastaisten paineelle ja lupaus kansanäänestyksestä. Se oli historiallinen virhe”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Lue myös:

”Brexit on surullinen esimerkki siitä, mihin populismi voi johtaa. Mielestäni on rehellistä sanoa suoraan, että kansanäänestyksen tulos perustui pitkälti puutteelliselle tiedolle sekä täysin katteettomille lupauksille, joita niiden antajien on äärimmäisen vaikea toteuttaa. Ei siis ihme, että nyt moni britti sanoo kiukkuisena, ettei hän todellakaan tällaisen eron puolesta äänestänyt. Mutta päätös on tehty, eikä menneen perään kannata haikailla”, Virkkunen jatkaa.

Hän arvioi, että tulevaisuus on vielä täysin auki.

”Neuvottelujen aikataulu on äärettömän tiukka, monen mielestä täysin epärealistinen. On kuitenkin haettava sopimusta, joka takaa EU:n ja Britannian välille tiiviin suhteen ja tuo mahdollisimman vähän esteitä. Ihmisten mahdollisuus hakeutua jatkossakin työhön ja opintoihin, samoin kuin yritysten sujuva kaupankäynti, eli tavaroiden ja palveluiden liikkuminen yli rajojen, ovat aivan keskeisimmät kysymykset. Suuri merkitys on myös sillä, minkälaiseksi EU:n ja Britannian suhde muodostuu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. ”

Lue seuraavaksi:

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt pitää brexitiä ”tragediana ja historiallisena virheenä”. Hän korostaa epävarmuuden kasvavan nyt lähes kaikissa asioissa eikä vähiten turvallisuuspolitiikassa ja taloudessa.

”Emme tiedä, millaisiksi ulkopoliittiset suhteet tulevat muodostumaan, emme tiedän myöskään sitä, millaisen laskun britit tästä maksavat. Nyt meidän kaikkien on keskityttävä vahinkojen rajoittamiseen”, hän analysoi blogissaan.

Britannian pääministeri Boris Johnson korosti perjantai-iltana yhteenkuuluvuuden merkitystä.

”Hallituksen ja minun tehtävänä on nyt tuoda kaikki britit jälleen yhteen ja viedä meidät kaikki eteenpäin yhdessä. Tärkeintä on ymmärtää, että tämä ei ole loppu, vaan alku”, hän sanoi tunti ennen brexitiä julkaisemassaan lausunnossa.

Johnson julkistaa ensi viikolla Britannian tavoitteita. Brittihallitus on jo ilmoittanut hakevansa vapaakauppasopimusta ja että maa jättää tulliliiton ja sisä­markkinat.

Lue lisää: