Valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa väestön tietoja ja käsityksiä sisäilmaan liittyvistä terveysvaikutuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan huonon sisäilman riskit koetaan suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat.

THL:n mukaan aiheen tutkiminen on tärkeää, koska ”eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle voivat aiheuttaa hämmennystä sekä osaltaan hankaloittaa rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa”.

Yksi kysymyksistä, joissa väestön näkemys ja tutkimustieto erosivat toisistaan, koski kosteusvaurioiden vaatimia toimenpiteitä. Kyselyyn vastanneista reilusti yli puolet (63 %) koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi.

THL huomauttaa, että jonkinasteisia kosteusvaurioita on lähes kaikissa rakennuksissa. Kuitenkin vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

”Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään”, sanoo professori Juha Pekkanen tiedotteessa.

THL:n raportissa käydään läpi muitakin kysymyksiä. Monissa, mutta ei kaikissa, kysymyksissä väestön käsitykset poikkesivat merkittävästi tutkitusta tiedosta.

63 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että sädesienen esiintyminen rakennuksessa on varma merkki sisäilman haitallisuudesta.

”Tutkimustiedon perusteella sädesienen esiintyminen rakennuksessa ei ole varma merkki sisäilman haitallisuudesta. Sädesienet ovat yksi kosteusvaurio-indikaattoreista eli mikrobeista, joiden on havaittu liittyvän kosteusvaurioihin rakennuksissa”, THL kertoo tutkimusnäkökulman.

”Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”, THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen kommentoi tiedotteessa.

63 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että sädesienen esiintyminen rakennuksessa on varma merkki sisäilman haitallisuudesta. Tutkimusten mukaan tällaista varmuutta ei ole.Kuva: Eriika Ahopelto

Sädesienille on asetettu asumisterveysasetuksessa toimenpideraja osoittamaan mikrobikasvua rakennusmateriaalinäytteessä, mutta niiden löytyminen ei luokittele automaattisesti rakennuksen sisäilmaan haitalliseksi terveydelle. Tutkimusnäyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on ristiriitaista.

”Sädesienet ovat myös yleisiä luonnossa ja niitä esiintyy runsaasti muun muassa mullassa ja sulan maan aikaan ulkoilmassa. Rakennusten kosteusvauriot ovat astman ja hengitystieoireiden riskitekijä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä mitkä tekijät ja mitkä mekanismit selittävät kosteusvaurioiden haitalliset terveysvaikutukset.”

Lisäksi 32 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että huolestuminen sisäilman laadusta voi tuottaa sisäilmaoireilun kaltaista oireilua. Tutkimustieto on asiasta varmempi: THL:N mukaan tutkimusten perusteella on selvää, että myös pelkät pelot ja käsitykset jonkin tietyn tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa oireita ja synnyttää objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita eli oireita.

”Huolestuneet saattavat myös havainnoida omia oireitaan tarkemmin ja tulkita niitä herkemmin esimerkiksi sisäilmasta aiheutuviksi. Huoli koulun sisäilman haitallisuudesta vaikuttaa oireiden raportointiin esimerkiksi sisäilmakyselyissä”, THL kertoo.

THL:n mukaan melkein 60 prosenttia kyselyyn vastaajista koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä. Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat.

Kansallisen sisäilmakartoituksen selvitykseen postitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 1797 satunnaisotannalla valittua 25-64-vuotiasta Suomessa asuvaa suomenkielistä henkilöä.