Pandemian torjunnassa sairastuneiden ja altistuneiden nopea testaus, jäljitys ja eristäminen ovat oleellisia toimia. Viime aikoina Suomessa on selvitetty erikoiskoulutettujen hajukoirien hyödyntämistä covid-19-infektioon sairastuneiden tunnistamisessa. Koirien käyttöä on rajoittanut se, ettei tunnistuksen luotettavuudesta ole ollut tieteellistä näyttöä.

Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele, zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti ja eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman ovat tehneet lupaavia kokeita koulutettujen koirien kyvystä tunnistaa covid-19-infektioon sairastuneiden näytteitä.

Kulttuurirahaston apurahan turvin kokeiden luotettavuutta varmistetaan kaksoissokkoutetulla tutkimuksella. Jokainen koira on testaajana tiiviin, 1–2 viikon tutkimusjakson ajan ja tutkii 420 näytettä.

"Koirien hajuaisti on ihmeellinen. Vaikka kokeet ovat tähän mennessä olleet hyvinkin lupaavia, pidän välttämättömänä, että hajuerottelu testataan tieteen sääntöjen mukaisilla varmistuskokeilla”, Anu Kantele kertoo tiedotteessa.

Kaksoissokkoasetelmassa koira ja ohjaaja eivät etukäteen tiedä mitä näytteet ovat. Kokeissa käytettävät positiiviset näytteet ja negatiiviset kontrollinäytteet kerätään henkilöiltä, joille on tehty PCR-testi edeltävästi eikä testinäytteitä ole haisteltu aiemmin. Tarvittaessa epäselvissä tapauksissa näytteen luovuttaneita voidaan kutsua myöhemmin vasta-ainetesteihin.

Kaksoissokkokokeet toteutetaan erillisessä testausympäristössä, jossa koira ja ohjaaja ovat suljetussa huoneessa kaksin ja heille annetaan luukusta tietokoneen arpomia näytesarjoja koiran haistettavaksi. Testiä seurataan videoyhteyden avulla ja videot tallennetaan.

Ohjaaja ilmoittaa kunkin näytteen suhteen, tunnistaako koira sen positiiviseksi vai negatiiviseksi. Paikalla on koko ajan tutkimuksen ulkopuolinen koiratyöskentelyn ammattilainen valvojana.

"Jos hajukoirat pystyvät erottamaan koronavirusinfektiopotilaiden näytteet muiden näytteiden joukosta, olemme askeleen lähempänä sitä, että hajukoiria voidaan hyödyntää nopeassa massaseulonnassa, esimerkiksi seulomaan rajoilla maahan tulevien joukosta koronavirusinfektioon sairastuneita”, Kantele sanoo tiedotteessa.

Toisessa tutkimushankkeessa Seppo Vainion tutkimusryhmä varmentaa molekyylibiologisten ja biokemiallisten tekniikoiden avulla koiran hajuhavaintojen luotettavuutta.

Käytännössä koronapositiivisten henkilöiden iho-, veri- ja virtsanäytteiden ja koirien ilmaisemien positiivisten näytteiden välille haetaan vastaavuutta.

Hajuaisti. Kun koiran hajuaistin ylivoimaisuudesta saadaan riittävän paljon tutkimusnäyttöä, voidaan koiran hajuaistia hyödyntää myös muiden sairauksien tunnistamiseen.

"Jo aiemmissa tutkimuksissamme olemme huomanneet, että koirien kyky erottaa solu- ja molekyylitason näytteitä on hyvin tarkka. Jatkamalla Anu Kanteleen tutkimusryhmän tuottaman aineiston analyysiä pystymme toivottavasti edistämään covid-19-infektioon sairastuneiden varhaista tunnistamista. Tämä voi jatkossa edistää myös muiden sairauksien kuten Alzheimerin, syövän ja diabeteksen koiravälitteistä diagnostiikkaa”, Seppo Vainio toteaa.

LUE SEURAAVAKSI: