Hallitus on päättänyt, että koulut avataan hallitusti ja porrastetusti alkaen 14. toukokuuta. Koulut eivät voi järjestää etäopetusta enää tämän jälkeen.

Hallitus päätti neuvottelussaan tänään purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet terveysviranomaisten arvion pohjalta. Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen hallitusti ja turvallisuudesta huolehtien. Samalla opetuksen järjestäjät ehtivät varautua henkilöstö- ja muin järjestelyin opetuksen toteuttamiseen.

Epidemiologisen arvion perusteella valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita. Tämä siis tarkoittaa, että välttämätöntä perustetta lähiopetuksen keskeyttämiselle ei enää 13. toukokuuta jälkeen ole.

Tiedotustilaisuudessa olivat mukana pääministeri Sanna Marin (sd) ja opetusministeri Li Andersson (vas). Paikalla ovat myös STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja THL:n johtaja Mika Salminen.

Marinin mukaan opetusta voidaan järjestää vuoroissa ja kouluissa voidaan käyttää muitakin tiloja kuin luokkahuoneita, jotta opetusryhmiä voidaan pitää erillään toisistaan koko päivän ajan.

Marinin mukaan vuosiluokkien perusteella tehtävälle asteittaiselle kouluun palaamiselle ei ole juridisia perusteita. Oikeus saada perusopetusta on perustuslaissa säädetty subjektiivinen oikeus, joka kuuluu yhdenvertaisesti kaikille.

Andersson korostaa, että jo nyt on tärkeä alkaa pohtia, miten opetus järjestetään myös syksyllä koulussa tavalla, jossa muun muassa hygieniataso on korkea ja koulutilat väljiä.

Anderssonin mukaan kouluun palataan niin, että tarpeettomia fyysisiä kontakteja vältetään. Koulutiloissa täytyy olla siis väljyyttä aiempaa enemmän.

Kevätjuhlia ei järjestetä.

Riskiryhmien osallistumisen lähiopetukseen arvioi lääkäri. Riskiryhmiä suojellaan ja hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, jos lapsella tai hänen perheenjäsenellään on vaikea perussairaus. Työntekijöiden osalta arviointi tehdään yhdessä työterveyden ja työnantajan kanssa.

Anderssonin mukaan vanhat ohjeet pätevät yhä, eikä kenenkään lapsen tai aikuisen tule tulla kouluun tai päiväkotiin, jos hänellä on flunssaoireita. Lisäksi on tärkeä muistaa yskiä hihaan tai nenäliinaan ja muistaa pestä käsiä usein.

Normaaliolojen läsnä- ja poissaolosäännöt kouluissa pätevät. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta, eikä kunta voi omalla päätöksellä linjata koulujen sulkemisesta. Jos tartuntoja kouluissa ilmenee, sulkupäätöksen voi tehdä tartuntatautilain nojalla tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin. Aluehallintovirasto voi Anderssonin mukaan tehdä vastaavia päätöksiä, jos ne ovat tarpeen useamman kunnan alueella. Kunta ei voi myöskään linjata siitä, että järjestäisi opetusta vain etäopetuksena.

Viesti vanhemmille on Anderssonin mukaan se, että kaikki päätökset perustuvat terveysviranomaisten arvioihin ja nyt on todettu, ettei rajoitustoimia ole syytä pitää voimassa koulujen ja päiväkotien osalta, joten kouluihin ja varhaiskasvatukseen on turvallista palata. Opetusministeri toivoo, että oppilaat osallistuvat tavanomaisesti opetukseen omalla koulullaan. Poissaoloa on anottava erikseen.

Kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat hallituksen mukaan osoittaneet, että lasten rooli koronavirustartuntojen levittäjinä ei ole samankaltainen kuin aikuisilla. Lapset eivät juurikaan ole tartunnan lähteitä. Nykytiedon perusteella koulujen avaaminen on tällöin turvallista sekä oppilaille että henkilökunnalle.

THL:n Salmisen mukaan lasten osuus on erittäin pieni. Lapset saavat harvoin tartuntoja tai saavat tartuntoja lievinä. Lapset eivät näytä tartuttavan aikuisia. Riski siihen, että lapsi tartuttaisi aikuisia, ei näytä olevan ”todellakaan realistinen” Salmisen mukaan.

Johtavat lastenlääkärit jokaisesta yliopistosairaalapiiristä ovat olleet mukana laatimassa arviota siitä, että koulujen avaaminen on riskitöntä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen voidaan palata. Tärkeintä on välttää tarpeettomia fyysisiä kontakteja ja järjestää opetustilat niin, että niissä on normaalia enemmän väljyyttä.

Myös välitunnit ja kouluruokailu on järjestettävä oman luokan tai ryhmän kanssa. Isoja kokoontumisia, kuten kevätjuhlia, ei järjestetä. Myös henkilöstön tulee toimia saman lapsiryhmän kanssa ja hygieniaohjeita on noudatettava tarkasti. Yksityiskohtaisista järjestelyistä päättävät koulutuksen järjestäjät.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelevat yhdessä ohjauskirjeen aluehallintovirastoille. Epidemian leviämistä yhteiskunnassa rajoitetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta tartuntatautilain nojalla.

Hallitus käsittelee toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajoituksia myöhemmin.