Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra kumppaneineen on mallintanut uudessa raportissa, millä tavalla ihmisten elämäntapojen pitäisi muuttua, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Katso iso taulukko elämäntapamuutosten vaikutuksista alempaa jutusta.
”Meillä on valtava kuilu nykyisten ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisten elämäntapojemme välillä”, sanoo Sitran Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho. ”1,5 asteen elämäntapa vaatii meiltä suuria muutoksia kaikissa arkemme tavoissa, niin kotona, töissä kuin vapaa-ajallakin”.
LUE MYÖS: Tutkimusjohtaja ällistyi: ”Valtava määrä ihmisiä valmiita luopumaan omasta autosta – järisyttävää”
Sitran mukaan muutokset ovat mahdollisia ja koko Suomen päästöjä voidaan vähentää ”kustannustehokkaasti 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä”.
”Meidän on vähennettävä elämäntapojemme aiheuttamia ilmastopäästöjä jopa yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikäli aiomme saavuttaa ilmastotavoitteet”, Sitra lausuu.
Sitran uudessa raportissa tarkastellaan noin 30:a vaihtoehtoa elämäntapojen muuttamiseksi. Raportin mukaan elämäntapamuutokset tulisi ottaa käyttöön ”erittäin kunnianhimoisesti eli 60 tai 75 prosentin käyttöönottoasteella”, jotta elämäntapojen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää kahden tai 1,5 asteen ilmastotavoitteiden mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
(Juttu jatkuu taulukon jälkeen.)
LUE MYÖS: Ministeriöiden kysely paljastaa: 48% suomalaisista voisi hyväksyä lihan verotuksen noston
”Yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla”, Sitra luettelee elämäntapamuutoksia.
”Määrällisen kulutuksen perusteella laskettujen elämäntapojen hiilijalanjälkien tarkastelu paljasti useita runsaasti päästöjä aiheuttavia painopisteitä, kuten lihan ja maitotuotteiden kulutus sekä fossiilienergia ja yksityisautoilu. Nämä ovat merkittäviä ilmastonmuutoksen aiheuttajia kotitalouksien kulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna ja siten keskeisiä muutoksen painopisteitä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten vähähiilisten elämäntapojen toteuttamiseksi”, raportissa sanotaan.
”Tarkastelluista kulutuksen osa-alueista elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen muodostavat noin 75 prosenttia elämäntapojen hiilijalanjäljestä. Näillä osa-alueilla on suurimmat mahdollisuudet saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä”, raportissa todetaan
Raportin mukaan sellaisia elämäntapamuutoksia, joilla voi olla suuri vaikutus, ovat ”yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, ajoneuvojen polttoainetehokkuuden huomattava parantaminen, kimppakyydit, asuminen lähempänä työpaikkaa ja pienemmissä asunnoissa, uusiutuvat energialähteet sähkön ja lämmön tuotannossa, lämpöpumppujen käyttöönotto, kasvis- tai vegaaniruokavalio sekä maitotuotteiden ja punaisen lihan korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla”.
Laskelmia
Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e/vuosi. Sitra on laskenut eri elämäntapamuutosten vaikutuksia:
”Jos kaikki vapaa-ajan matkat tehtäisiin auton sijaan joukkoliikenteellä, se pienentäisi keskivertokansalaisen hiilijalanjälkeä Suomessa yli 1 500 kg CO2 e/hlö/vuosi.”
”Uusiutuvaan sähköön siirtymällä asumisen hiilijalanjälki voisi pienentyä Suomessa yli 500 kg CO2 e/hlö/vuosi.”
”Kasvisruokavalioon siirtyminen voisi pienentää keskimääräistä hiilijalanjälkeä Suomessa noin 900 kg CO2 e/hlö/vuosi.”
LUE MYÖS: Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema
Sitran mukaan kohtuulliset vaikutukset keskivertohiilijalanjälkeen on kodinkoneiden ja elintarvikkeiden tuotannon tehokkuuden parantamisella, etätyöllä, kuuman veden säästämisellä, lentämisen vähentämisellä, elintarvikehävikin pienentämisellä ja elintarvikkeiden liiallisen kulutuksen vähentämisellä.
”Näillä vaihtoehdoilla voi olla vielä suurempi vähennyspotentiaali tiettyjen yksilöiden tai väestönosien keskuudessa. Esimerkiksi lentämisen vähentämisellä on vain kohtuullinen vaikutus keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen, mutta paljon lentävien henkilöiden kohdalla sen vaikutus hiilijalanjälkeen voi olla huomattava”, raportissa huomautetaan.
Raportin mukaan muita kohtalaisesti tai paljon hiilijalanjälkeä pienentäviä vaihtoehtoja ovat liikuttujen välimatkojen lyhentäminen etätyöllä tai asumalla lähempänä työpaikkaa sekä energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi ajoneuvojen ja kodinkoneiden osalta.
LUE MYÖS: St1:n Mika Anttonen: ”Oli vaikeaa huomata, että biopolttoaineet eivät ole ratkaisu”
