Järvilohen salakalastajan rapsut nousevat ensi kertaa useisiin tuhansiin euroihin.

Pohjois-Karjalalan kärjäoikeus tuomitsi vuonna 1980 syntyneen miehen kalastusrikkomuksesta sakkoihin ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 7 510 euroa.

Asiasta kirjoitti ensin Lieksan Lehti.

Kauppalehden käsiinsä saamien käräjäoikeuden papereiden mukaan mies kalasti Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella rauhoitusaikana rasvaevällisen järvilohen.

MMM uhanalaisten kalojen arvoja koskevan asetuksen mukaan järvilohen arvo on Vuoksen vesistössä 7 510 euroa. Tämä määrä mies tuomittiin menettämään valtiolle kalastamansa ja saaliksi ottamansa järvilohen arvona.

Salakalastetulla järvilohella oli pituutta 84 cm. Se olisi pitänyt laskea välittömästi takaisin veteen.

Mies on tunnustanut tekonsa. Kirjallisina todisteina oli kaksi valokuvaa. Tapahtumatiedot ja todisteet tukevat tunnustamista.

Lisäksi rangaistusseuraamuksena on 150 euron sakko.

Tuomio ei ole lainvoimainen. Siitä on mahdollisuus valittaa.

Elyn Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen korostaa Kauppalehdelle, että tuomio on ensimmäinen menettämisseuraamusasetuksen mukainen tapaus Suomessa.

”Tieto asiasta tulee varmasti leviämään nopeasti läpi valtakunnan ja sillä tulee olemaan suuri ennalta ehkäisevä vaikutus. Tämä varoittava esimerkki toimii varmasti lähes kaikkien kalastajien kohdalla, mutta toki on niitäkin tyyppejä, jotka eivät välitä mistään”, Turunen arvioi.

Pohjois-Karjalassa on Turusen mukaan selvittelyn alla toinenkin järvilohen (rasvaeväleikattu) kalastukseen liittyvä menettämisseuraamustapaus ja Päijänteellä yksi taimentapaus.

Maa- ja metsätalousministeriö antoi keväällä asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista liittyen kalastuslain muutokseen, jonka mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana.

MMM:n mukaan seuraamukset laittomasta kalastuksesta ovat olleet tähän asti vähäisiä - seuraamusjärjestelmä on koettu osin tehottomaksi.

Kalalajit, joita asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.

Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin (Punainen kirja 2019) ja kalastusasetuksen perusteella.

Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Suurin arvo, 7 510 euroa, on siis äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella.

Järvilohikanta Vuoksen vesistössä on joutunut ahdinkoon etenkin vesivoimarakentamisen seurauksena padottujen jokien estettyä kutuvaelluksen. Järvilohen esteenä on Vuoksen latvoilla PKS:n, UPM:n ja Kemijoki Oy:n voimalapatoja.