Suomen syntyvyysluvut ovat vielä heikompia kuin loppuvuoden ennusteessa ennakoitiin. Tilastokeskuksen virallinen väestöennuste vanheni heti, toteaa ekonomisti.

Suomen väestönkasvu oli viime vuonna yksinomaan nettomaahanmuuton varassa, Tilastokeskuksen tänään julkaisema syntyvyystilasto osoittaa. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna koko mittaushistorian alhaisin, 1,40.

Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna 8 643 hengellä, mikä on 2 780 henkeä vähemmän kuin vuonna 2017.

Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 15 631 enemmän kuin maastamuuttoja. Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2018 loppuun mennessä 31 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 089 henkeä. Syntyneitä oli 6 988 vähemmän kuin kuolleita, kaikkiaan 47 307.

Uusien lukujen valossa näyttää olevan entistä tärkeämpää, että Suomeen saadaan runsaasti lisää maahanmuuttajia. Tilastokeskuksen marraskuisessa väestöennusteessa naisten elinaikanaan synnyttämien lasten määrän eli kokonaishedelmällisyysluvun oletetaan olevan 1,45. Lue tarkemmin: Uusi pohjaluku Suomen syntyvyydestä – Vain yksi asia selittää tilannetta

”Tilastokeskuksen ’virallinen’ väestöennuste vanheni heti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä syntyi 12% odotettua vähemmän vauvoja”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tviittaa.

Brotherus arvioi, että syntyvyyden nopea lasku on yksi syy ”valjuun asuntokauppaan”, kun perheenlisäys ei pakota hankkimaan lisää tilaa.

Juttu jatkuu twiitin jälkeen.

Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mukaan Suomen näkymä on väestönkehityksen kannalta entistä vaikeampi.

”Jos luulit että loppuvuodesta julkaistu väestöennuste syntyvyydestä oli synkkä, olit väärässä”, Kärkkäinen toteaa Twitterissä.

Viime vuonna syntyi ennakkotilaston mukaan 47 307 lasta, mikä oli 3 014 lasta vähemmän kuin viime vuonna, sekä 1 500 lasta vähemmän, kuin vielä loppuvuoden väestöennusteessa ennustettiin.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin kuvaaja osoittaa, että syntyneitä oli Suomessa viime vuonna enemmän kuin kuolleita vain yhtenä kuukautena, elokuussa.

Lue myös: Hämmästys leviää – Grafiikka Suomen työikäisistä vetää sanattomaksi

Huoli syntyvyydestä on ollut viime kuukausina runsaasti esillä poliitikkojen ja virkamiesten puheissa. Alhainen syntyvyys heikentää Suomen kasvupotentiaalia ja julkisen talouden kestävyyttä. Se taas lisää painetta säästöihin ja menoleikkauksiin.

Muun muassa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) totesi marraskuussa uuden väestöennusteen olevan ”hyvin huolestuttava”. Orpo nosti perhevapaauudistuksen tärkeimpänä yksittäisenä toimenpiteenä, jolla väestöennusteeseen täytyy reagoida. Lue lisää: Petteri Orpo: Suomen talouden tärkein laskelma menee nyt uusiksi

”Parannetaan perheiden asemaa, tuodaan joustoja, parannetaan naisten työmarkkina-asemaa, tuodaan tasa-arvoa – se on ensimmäinen asia, joka meidän pitää tehdä”, hän totesi.

LUE MYÖS LAAJA ARKISTOJUTTU: Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”