Keskustan Petri Honkosen ulostulo liittyy Helsingin Sanomien uutiseen hallituksen sisäisistä jännitteistä ilmastopolitiikassa. Lehti kertoo, että vihreissä on jo väläytelty harkintaa hallituksesta lähtemisestä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saada aikaan.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat neuvottelivat avustajineen Kesärannassa ilmastokokouksessa julkistettavista toimista päivää ennen varsinaista kokousta. HS:n mukaan keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ottivat yhteen metsien hakkuumäristä, tarkemmin maankäyttösektorin ilmastonielujen kirjaamisesta. Ohisalo ajoi kunnianhimoista kirjausta, jota tuki HS:n mukaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Pääministeri Sanna Marin (sd) oli asiassa HS:n mukaan Kulmunin linjoilla.

Lue lisää:

Vihreät on toistuvasti painottanut kunnianhimoisen ilmastopolitiikan olevan koko hallituksen yhteinen tavoite.

Keskustan varapuheenjohtajan Petri Honkosen mukaan sanomattakin on selvää, että ”kunnianhimoa” pitää olla kaikessa tekemisessä.

”Vastuullisten päättäjien on kuitenkin aina puntaroitava, miten tavoitteisiin käytännössä päästään ja mitä toimet tarkoittavat oikeassa elämässä; ihmisten ja yritysten arjessa kautta Suomen. Tämä vaade korostuu ilmastopolitiikassa. Muutokset kun tavalla tai toisella koskettavat kaikkia suomalaisia ja koko maata pitkälle tulevaisuuteen. Siksi ”kunnianhimo” tarvitsee rinnalleen roimasti realismia ja tässä nimenomaisessa asiassa arkijärkeä. Suomen on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta se ei voi eikä saa ainakaan keskustan mielestä tarkoittaa sitä, että ammumme itseämme samalla jalkaan”, hän linjaa tiedotteessaan.

Lue myös:

Honkosen mukaan on tehtävä sellaista politiikkaa, jolla samaan aikaan vähennetään päästöjä, luodaan uutta työtä ja yrittäjyyttä Suomeen ja joka on reilua ja oikeudenmukaista koko Suomen ja kaikkien suomalaisten kannalta.

”On myös tärkeää, että ilmastopolitiikassa rahat käytetään tehokkaasti mahdollisimman vaikuttaviin toimiin, ei julkisuuteen päin ”kunnianhimoiselta” näyttäviin toimiin”, hän sanoo.

Myönteistä Honkosen mukaan on, että tällä tiellä nyt myös ”virallisen Suomen” puolesta oikeasti ollaan. Hallituksen ilmastoneuvonpidossaan yhdessä sopimat toimet tähtäävät hänen mukaansa siihen, että saastuttavat fossiiliset polttoaineet korvataan mahdollisimman laajasti kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla ja puhtailla ratkaisuilla. Honkonen korostaa hallituspuolueiden sitoutuneen yhdessä myös siihen, että muutokset tehdään sosiaalista ja alueellista tasapuolisuutta vaalien.

Hallituspuolueiden näkemyksen eroavat toisistaan myös turpeesta puhuttaessa.

Lue seuraavaksi:

Hallitus päätti ilmastokokouksessaan kiistakapulaksi nousseen turpeen osalta vain sen, että asia jää työryhmän jatkotyön aiheeksi. Turpeesta luopuminen on vaikeaa keskustalle, vaikka hallitusohjelmaan on kirjattu turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Honkonen ei pidä turpeesta luopumista ”sormia napsauttamalla” realistisena.

”Turpeen osalta on myös yhdessä sovittu suunnitelma olemassa. Minkäänlaista realismia ei kuitenkaan ole, että turpeen poltto lopetettaisiin sormia napsauttamalla tässä ja nyt. Se jättäisi satojen tuhansien suomalaisten kodit kylmiksi. Vastuullisten päättäjien kun on myös puntaroitava, mistä alalla työskentelevät saavat jatkossa toimeentulon itselleen ja läheisilleen”, hän kommentoi.

Suomi on yksi maailman suurimmista turvetuottajista ja turve merkittävä yksittäinen päästölähde Suomessa. Ilmaston kannalta se on kuitenkin yhtä saastuttava kuin kivihiili. Euroopan komissio haluaa, että Euroopassa lopetetaan kivihiilen ja turpeen poltto ja siirrytään vähähiilisiin ratkaisuihin kaikilla yhteiskunnan aloilla. Vastineeksi on luvassa tukia.

Lue lisää: