Jos peruskoulut aukeavat toukokuun viimeisiksi viikoiksi, oppilaiden tulee lähtökohtaisesti osallistua opetukseen, Opetushallituksesta (OPH) kerrotaan Uudelle Suomelle.

Keskustelua aiheesta on kiihdyttänyt Ylen tänään julkaisema kysely, jonka mukaan 2/3 vanhemmista pitää epätodennäköisenä, että lapsi osallistuisi lähiopetukseen, jos Sanna Marinin (sd) hallitus avaa koulut vielä tänä keväänä.

Oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksesta muistuttaa, että Suomessa on perusopetuksessa lähtökohtaisesti läsnäolopakko. Valtakunnallista hienosäätöä olisi mahdollista tehdä poikkeusoloja koskevalla valtioneuvoston asetuksella.

”Asetuksessa voidaan säätää opetuksen järjestämisestä ja järjestelyistä ja vaikka poissaololuvan hakemisesta. Jos tilanne olisi se, että mitään soveltamisasetusta ei annettaisi, siirryttäisiin ihan normaaliolojen lainsäädäntöön, ja siinä tilanteessa oppivelvollisuusikäisillä oppilailla on läsnäolovelvollisuus lähiopetukseen ja jos ollaan poissa, poissaoloon haetaan lupa.”

LUE SEURAAVAKSI:

Ilman asetusta, päätösvalta jää siis puhtaasti paikallistasolle. Poissaoloon tarvitaan perinteiseen tapaan lupa, jonka myöntää koulu.

”Useimmiten opettajalla on tietty määrä päiviä, joihin voi myöntää luvan ja sitten rehtori pitempiin poissaoloihin, ja koulu sitten harkitsee. Jos ei erityissäädöksiä olisi, näin se sitten menisi. On läsnäololähtökohta, poissaoloon pitää pyytää lupa ja lupa pitää perustella ja luvan myöntäjä harkitsee, ovatko perustelut riittäviä.”

Riskiryhmään kuuluminen olisi perusteltu syy

Lahtinen arvioi, että esimerkiksi oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen riskiryhmään voisi olla perusteltu syy olla poissa koulusta viimeisten parin viikon ajan, jos koulut aukeavat.

”Poissaoloasioista keskustellaan normaalioloissakin esimerkiksi lukuvuoden aikaisten lomamatkojen osalta. Kyllähän kouluissa on tiettyjä käytäntöjä muodostunut ja varmaan tässäkin tapauksessa koulukohtaisesti linjataan, mikä käytäntö on. Vaikka sellaiset perusteet, että oppilas tai hänen perheenjäsenensä kuuluu johonkin riskiryhmään ja tartunnalla olisi sillä tavalla vaarallisempia seurauksia, on perusteltu syy olla poissa.”

Hän vertaa tilannetta myös ilmastolakkojen aikaisiin poissaoloihin. Opetuksen järjestäjille eli kunnille voitaisiin antaa oikeus tehdä omia linjauksia poissaoloista.

”Opetushallitus ohjeisti ilmastolakkojen aikaan, että opetuksen järjestäjät linjaavat ja päättävät. Tärkeää on, että koulu kertoo huoltajille linjauksistaan ja toisaalta, että oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti niissä asioissa. Totta kai silläkin on merkitystä, että lukuvuoden päättymiseen on suurin piirtein kaksi viikkoa aikaa 14.5 jälkeen. Silläkin on oma merkityksensä.”

Laissa puhutaan myös sakkorangaistuksesta

Mutta voisivatko oppilaiden vanhemmat saada rangaistuksen, jos eivät laita lastaan kouluun toukokuussa?

Perusopetuslain 45. pykälässä sanotaan nimittäin seuraavasti: ”Jos oppilaan huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.”

Lahtinen ei oikeusprosesseihin usko, vaikka pykälän hyvin tuntee.

”Näinhän se on, mutta en jaksa uskoa, että mikään opetuksen järjestäjä tämän kahden viikon takia nostaisi siitä prosessia. Meillä on oppivelvollisuus, ei koulupakkoa. Että ei ole koulupakkoa, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voisi valita, että tulee kouluun tai ei tule kouluun. Ollaan joko koulussa tai jäädään puhtaasti kotiopetukseen.”

Koululaisten poissaoloihin suhtautuminen jää mahdollisen kahden kevätviikon aikana ehkä vahvastikin kuntien ja koulujen harkintaan, mutta hallitukselta voi tulla suositus menettelytapoihin.

”Sellainen suositus ohjaisi paikallista harkintaa ja päätöksentekoa, vaikka ei ole oikeudellisesti sitova. Totta kai perusviesti on, että jos rajoituksista luovutaan ja siirrytään lähiopetukseen, sitten osallistutaan lähiopetukseen.”

Opetushallituksen Lahtinen muistuttaa, että nykytilanteessakin, kun etäopetusta koronan vuoksi suositellaan ja lähiopetus on mahdollista perusopetuksessa vain 1-3-luokilla ja erityisryhmissä, suosituksella on saavutettu toivottua tulosta.

”En lähde ennakoimaan, mitä valtioneuvosto lopulta tulee linjaamaan, enkä sitä että, jos avataan ovet ja luovutaan rajoituksista, suosittaako valtioneuvosto poissaoloja silmällä pitäen jotakin”.

Mutta rehtori voisi siis linjata, että oppilas on poissa viimeiset kaksi viikkoa koulusta?

”Päätöksen pitää olla perusteltu. Laki sanoo, että voidaan erityisestä syystä myöntää tilapäisesti vapautus. Sitten harkitaan, että tämä on erityinen syy. Totta kai kodin ja koulun yhteistyö ja huoltajan mielipiteiden kartoittaminen on siinä taustalla”.

Myös kuntien opetustoimessa voidaan linjata, mitä tehdään kuntatasolla?

”Näin voidaan tehdä ja sitten se menee koulutasolle.”

Voivatko kunnat tehdä päätöksen, että kouluja ei avata?

”Meillä on tartuntatautilaki. Jos jossain koulussa on tartuntoja oppilaiden keskuudessa, kunnan tartuntataudeista vastaava toimielin saa päättää, että koulun tila suljetaan kuntakohtaisena päätöksenä. Näinhän tehtiin yksittäisinä silloin, kun epidemia lähti liikkeelle. Tällaisiakin paikallisia päätöksiä voi olla, vaikka valtakunnallinen ratkaisu olisi koulujen avaaminen. Se edellyttäisi tartuntatautilain mukaista harkintaa, että se on välttämätöntä tartuntojen estämiseksi. Se ei voi olla kannanotto sen puolesta, että kunnassa ollaan eri mieltä kuin maan hallitus.”