Perustuslakivaliokunta puoltaa suostumusta kansanedustaja Juha Mäenpään (ps) syytteeseen asettamiselle.

Kyseessä oli äänestysratkaisu, ja tulos syntyi äänin 12–5. Perustuslakivaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause, jossa ehdotetaan, ettei valiokunta puoltaisi suostumuksen antamista. Tämä on poikkeuksellista, sillä tavallisesti perustuslakivaliokunta pyrkii ratkaisuissaan yksimielisyyteen.

Perustuslakivaliokunta esittää, että eduskunta antaa suostumuksensa edustaja Mäenpään syytteeseen asettamiseen hänen valtiopäivillä 12.6.2019 lausumansa johdosta. Valiokunnan mietintö etenee seuraavaksi täysistuntokäsittelyyn.

Mäenpää puhui eduskunnan täysistunnossa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista ongelmista ja viittasi puheenvuoronsa yhteydessä vieraslajien torjuntaan. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta suostumusta asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Koska puhe pidettiin eduskunnassa, Mäenpäätä suojelee parlamentaarinen immuniteetti. Kansanedustajan koskemattomuuden takia asia etenee syyteharkinnan jälkeen poikkeuksellisesti eduskunnan käsittelyyn.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kuvaili tapausta poikkeukselliseksi. Hänen mukaansa aiemmat tapaukset, joihin valiokunta pystyi asiaa vertaamaan, olivat todella vanhoja.

Eduskunta on itsenäisyyden aikana käsitellyt vastaavaa pyyntöä aiemmin vain kolmessa tapauksessa vuosina 1932, 1947 ja 1979. Tuolloin kyse on ollut yksityishenkilöiden esittämistä pyynnöistä syytteeseen asettamiseen kunnianloukkaustyyppisissä tilanteissa. Kertaakaan eduskunta ei ole hyväksynyt tällaista pyyntöä.

Näin valiokunta arvioi parlamentaarista immuniteettia

Perustuslakivaliokunta korostaa, ettei syyttämisluvan myöntämisessä ole kysymys kansanedustajan syyllisyyden vahvistavasta lausumasta. Eduskunta ei tutki syyllisyyskysymystä eli sitä, onko syyttämislupaa koskevassa pyynnössä tarkoitettu teko luettava edustajan syyksi rikoksena. Myös mahdolliset teon tahallisuuteen liittyvät kysymykset jäävät syyttämislupaa koskevan arvioinnin ulkopuolelle.

Perustuslakivaliokunta on tarkastellut asiaa perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta ja toteaa, että epäiltyä rikosta, kiihottamista kansanryhmää vastaan, voidaan pitää vakavana tekona, jolla loukataan perustuslaissa suojattuja ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta.

”Teon vakavuutta sekä sitä, että vihapuheeseen tulee suhtautua torjuvasti, korostavat useat kansainväliset velvoitteet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen laaja vihapuhetta koskeva ratkaisukäytäntö. Vakavimmissa muodoissaan vihapuheen on myös katsottu pyrkivän tekemään tyhjäksi demokraattisen yhteiskunnan perustavia arvoja”, perustuslakivaliokunnan tiedotteessa todetaan.

Valiokunta korostaa poliittisen sananvapauden merkitystä ja kansanedustajan puhevapauden laajuutta, mutta sananvapauteen voidaan kohdistaa rajoituksia niin ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön kuin perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintakäytännön perusteella.

”Parlamentaarista immuniteettia ei ole tarkoitettu ulotettavaksi rikollisen toiminnan suojaksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä perustuslaissa turvattua kansanedustajan koskemattomuutta ja puhevapautta ei ole tarkoitettu eduskunnan valtiopäivätoiminnan käyttämiseen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksiin.”

Valiokunta ottaa mietinnössä kantaa myös perustuslain 30 §:n sanamuodon tulkintaan. Eduskunnan lupa tarvitaan valiokunnan mukaan vain syytteen nostamiseen, ei esimerkiksi syyttämättäjättämispäätöksen tekemiseen.

”Yleisemmin perustuslakivaliokunta katsoo, että vastaisuudessa ennen kuin mahdollinen syyttämislupaa koskeva asia tuodaan eduskunnan täysistunnon ratkaistavaksi, valtakunnansyyttäjän on suoritettava syyteharkinta loppuun.”

Perustuslakivaliokunta on kuullut asiantuntijoita ja laatinut syytelupa-asiasta mietinnön, joka ei kuitenkaan sido eduskuntaa, kun asiasta äänestetään. Syyte etenee tuomioistuimeen vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnassa annetuista äänistä kannattaa sitä. Vain yksi kuudesosa äänistä riittää siis estämään tuomioistuinkäsittelyn.

Perussuomalainen puolue on jo aiemmin ilmoittanut puheenjohtaja Jussi Halla-ahon suulla Uuden Suomen haastattelussa estävänsä kansanedustajansa mahdollisen syytteen etenemisen.

LUE HAASTATTELU:

Helsingin yliopiston professori Kimmo Nuotio ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kummeksuivat Halla-ahon ulostuloa ja näkemystä kansanedustajan syytesuojasta. Sekä Nuotio että Ojanen katsovat, että Mäenpään tapauksen olisi aiheellista päätyä tuomioistuimeen, jos syyttäjä päättää nostaa syytteen.

LUE PROFESSOREIDEN HAASTATTELU:

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen ei ole julkisuudessa vahvistanut, nostaako hän syytteen, jos perustuslakivaliokunnan kanta pyyntöön on myönteinen. Toiviainen totesi syytelupapyynnössä erikseen, ettei eduskunnan suostumus vielä tarkoita, että mäenpää asetettaisiin syytteeseen.

Ylen tietojen mukaan Toiviainen on kuitenkin ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle haluavansa syyttää Mäenpäätä, jos eduskunta antaa siihen luvan.