Nordean päästrategi Jan von Gerich ei usko korkojen nousevan ennustetusti vuonna 2019.

”Pitkät korot päätyvät tänäkin vuonna laskuun, vastoin useimpia ennusteita. Siitä huolimatta ensi vuodelle ennustetaan reipasta nousua. Todennäköisesti nämäkin ennusteet menevät pieleen”, hän toteaa blogissaan.

Hän huomauttaa, että pitkät korot ovat olleet isossa kuvassa laskussa jo lähes neljä vuosikymmentä.

”Viimeisestä kymmenestä vuodesta Saksan 10-vuotinen viitekorko on laskenut kuutena. Pitkästä laskutrendistä huolimatta analyytikot eivät ole menettäneet uskoaan korkojen nousuun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana analyytikot eivät ole ennustaneet pitkien korkojen laskua kertaakaan. Toisin sanoen kolikkoa heittämällä olisi päästy parempaan lopputulokseen korkojen suunnasta.”

Von Gerichin mukaan jokaisena niistä neljästä vuodesta, jolloin analyytikot ovat saaneet korkojen suunnan ennustettua oikein, nousua on yliarvioitu.

”Ennusteissa tuntuukin olevan järjestelmällinen vinouma nousevien korkojen suuntaan.”

Myös markkinahinnoittelussa on von Gerichin mukaan usein ollut selvä vinouma nousevien korkojen suuntaan.

”Korkoennusteita tekevät keskuspankit puolestaan ovat myös yliarvioineet selvästi korkojen nousua viime vuosina, vaikka he vaikuttavat omilla toimillaan itse vahvasti korkokehitykseen.”

Tämä vuosi ei ole von Gerichin mukaan tuonut helpotusta analyytikoille. Vuoden alussa kaikki näytti ruusuiselta, eikä suuria riskejä talouskehitykselle nähty. Nyt riskit dominoivat markkinoilla.

”On liian aikaista heittää pyyhettä kehään EKP:n koronnostojen tai pitkien korkojen nousun suhteen ensi vuodelle. Saksan 10-vuotinen korko aloittaa kuitenkin vuoden alhaisemmalta tasolta kuin kertaakaan aiemmin vuotta 2017 lukuun ottamatta. Siitä huolimatta talousnäkymät ovat muuttuneet epävarmemmiksi, Fedin koronnostojen tulevaisuus on auki eikä euroalueen pohjainflaatio osoita vieläkään kiihtymisen merkkejä. Lähtöasetelmat pitkien korkojen nousulle ovatkin selvästi huonommat kuin viime vuoden lopussa. Korot tuskin nousevat ensi vuonnakaan ennusteiden mukaisesti”, hän ennakoi.

Sama viesti oli tulkittavissa Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan Mario Draghin vuoden viimeisessä tiedotustilaisuudessa joulukuun puolivälissä. Draghi painotti talouskehityksen olleen odotuksia heikompaa. Hän toisti myös EKP:n aikaisemman linjauksen, jonka mukaan ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen sen varmistamiseksi, että inflaatio palautuu edelleen kestävästi lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus tulkitsi viestin tarkoittavan sitä, että korot eivät nouse nopeasti ja odotuksia vaisumpi talouskehitys tylsyttää korkojen nousua. Hän ennakoikin euribor-korkojen kääntyvän plussalle vasta vuonna 2020.

EKP odotetaan tekevän ensimmäisen koronnostonsa ensi vuoden joulukuussa. Osa ekonomisteista odottaa koronnostoa vasta vuonna 2020.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen odottaa koronnostoa kollegoitaan aikaisemmin, sillä hän uskoo Mario Draghin nostavan ohjauskorkoa kerran, ennen kuin jättää paikkansa EKP:n johdossa lokakuussa.

”Euroalueen korkopolitiikan suhteen jännitysmomentti kytkeytyy lähinnä siihen, tuleeko Mario Draghi jäämään historiaan keskuspankkijohtajana, joka ei nostanut korkoa laisinkaan. Tässäpä hyvä veikkauksen kohde ”uuden vuoden tinojen valajille”. Itse veikkaan yhä, että myös Super-Mario pääsee korkoa nostamaan, vaikka monella taitaa juuri nyt usko horjua. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että euroalueen rahapolitiikasta ei ole tulossa mitään kovin pitkää muistijälkeä jättävää”, hän kirjoittaa blogissaan.

Myös Heiskanen sanoo, että vuoteen 2019 lähdetään päinvastaisissa tunnelmissa kuin päättyvään vuoteen.

”Vuosi sitten sentimentti oli taivaissa, johon talouden vauhti ei lopulta koskaan yltänyt. Nyt tunnelma ja monet indikaattorit antavat taloudesta reaalitalouden todellista vauhtia vaisumman kuvan.”

Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on -0,1 prosentissa.

Lue myös: ”Tärkein viesti asuntovelalliselle: Korot eivät nouse nopeasti”