Koulut ja päiväkodit avautuvat ensi viikon torstaina Suomessa. Opetushallitus julkaisee ohjeita opetuksen järjestämisestä.

Opetushallituksen mukaa perusopetuksessa siirrytään kaikilta osin noudattamaan normaaliolojen lainsäädäntöä ensi viikon torstaista 14. toukokuuta alkaen. Opetusjärjestelyissä otetaan kuitenkin huomioon tartuntariskin torjumiseen tähtäävät toimenpiteet.

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Lähtökohtaisesti kaikki oppilaat palaavat koulun lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen. Oppivelvollisuusikäisille annettava opetus on lainsäädännön mukaan lähiopetusta, joten opetusta ei voida jatkaa etäopetuksena, vaikka opetuksen järjestäjä tai huoltaja niin haluaisivat.

”Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua tartuntatautilakiin tai perusopetuslakiin. Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä on tärkeää etsiä yhteistä näkemystä kotien kanssa myös pandemiatilanteessa”, Opetushallitus toteaa verkkosivuillaan julkaisemissa ohjeissa.

Vain nämä poissaolot ovat mahdollisia

Oppilas voi olla poissa joko tartuntatautilain perusteella tai perusopetuslain perusteella.

Lääkäri voi päättää henkilön poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi tartuntatautilain perusteella, jos henkilön perustellusti epäillään sairastuneen tautiin. Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen.

Lain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Oppilaan oikeus opetukseen tulee siis turvata näissäkin tilanteissa mahdollisimman täysimääräisesti.

Myös perusopetuslain perusteella voidaan myöntää tilapäinen vapautus, mutta poissaoloon tulee aina hakea lupa ja koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen. Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa huomioiden

”Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta

”Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä hyvä yhteistyö ja pyrkimys yhteisen näkemyksen löytymiseen kotien kanssa on erityisen tärkeää. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tulee tiedottaa huoltajia.”

Jottei oppilas jäisi poissaolon aikana jälkeen opinnoissaan, oppilaalle on perusteltua antaa kotiin tarvittavat tehtävät ja opiskelumateriaalit. Poissaolosta koituva mahdollinen tukiopetuksen tarve tulee huomioida kouluun palatessa. Opetushallituksen mukaan kouluun ei saa tulla sairaana.

”Huoltajat ilmoittavat opettajalle oppilaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta mahdollisimman pian, jotta tämä voidaan huomioida opetuksen ja sen tuen järjestämisessä sekä poissaolojen seuraamisessa.”

Vain tässä tapauksessa myös etäopetus on sallittua

Perusopetuslain perusteella opetuksen järjestäjä voi tehdä oppilaalle päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi, jolloin opetus voidaan antaa etäopetuksena.

”Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestelyn tulee perustua lääkärin arvioon”, Opetushallituksen ohjeissa todetaan.

Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille, jolloin päätöksessä määritellään, miltä osin siinä poiketaan oppilaan erityisen tuen päätöksestä määräajaksi.

Mitä jos oppilas on ”kadonnut”?

Julkisuudessa on käyty keskustelua kadonneista oppilaista. Opetushallitus huomauttaakin, että etäopetuksen aikana on voinut syntyä tilanne, jossa oppilas ei ole osallistunut opetukseen tai oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ei ole saatu yhteyttä.

”On mahdollista, että oppilasta ei tavoiteta tai oppilaan poissaolo jatkuu myös lähiopetukseen palaamisen jälkeen. Luvattomien poissaolojen yhteydessä poissaolon juurisyiden tunnistaminen ja poissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaista.”

Opetushallitus antaa neuvoja tilanteisiin, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja. Tällöin tarvitaan tukitoimia ja opiskeluhuollon palvelujen asiantuntemusta.

Jos koulun työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluita, niihin on otettava yhteys viipymättä. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, yhteydenotosta on annettava heille tieto.

”Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen.”

Tarvittaessa oppilaita ohjataan kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti. Jos koulun omat toimenpiteet ja opiskeluhuollon palvelujen tuki eivät ole riittäviä, tarvitaan yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen kanssa. Tässä yhteistyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen.

”Kuluneen kevätlukukauden poikkeusoloissa oppilashuollon tarve on kasvanut. Opetuksen järjestäjän tulee edelleen huolellisesti seurata ja arvioida tehtyjen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. Tärkeää on, että ennen lukuvuoden 2019–2020 koulutyön päättymistä oppilaiden osaamisen tilanne, oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeet ja heidän mahdolliset opiskeluhuollolliset tarpeensa tulevat riittävässä laajuudessa kartoitetuksi.”

Niin peruskoulut, päiväkodit kuin toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut avataan 14. toukokuuta, mutta lähiopetusvelvollisuus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä lapsia. Valtioneuvosto suositteleekin, että yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, lukioissa, ammatillisessa opetuksessa, vapaassa sivistystyössä sekä aikuisten perusopetuksessa jatketaan etäopetusta lukukauden loppuun saakka.