Suojelupoliisi ei luovuta niin sanottua Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön. Listasta oli tehty yksi tutkimuslupahakemus.

Tiitisen listalla tarkoitetaan Supon listaa suomalaisista, jotka olivat yhteydessä Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasin kanssa. Vuonna 1990 saatu lista on nimetty silloisen suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen mukaan.

Lista on ollut tutkijoiden käytössä tietyin ehdoin jo vuodesta 2015. Myös media on yrittänyt saada listaa julki jopa oikeusteitse.

Nyt tutkimuslupaa oli haettu tutkimukseen, joka käsittelee DDR:n ulkomaantiedustelua Itämeren alueella vuosien 1969 ja 1990 välillä. Hakemuksen tekijäksi tiedetään Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Kimmo Elo, joka on tutkinut Stasia pitkään. Supo myöntää tutkimusluvan, mutta ei luovuta Tiitisen listaa.

Suojelupoliisista pyydetyn aineiston voidaan katsoa liittyvän perustellusti ja kiinteästi tutkimusaiheeseen, joten tutkimuslupa myönnetään.

Sen sijaan yksilöidysti pyydettyjä aineistoja, eli niin kutsuttua Tiitisen listaa tai niin kutsuttuun Rosenholz-aineistoon liittyviä tietoja ei voida luovuttaa tutkimuskäyttöön. Syynä on se, että ei ole kiistattomasti selvää, ettei tiedon antaminen aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle.

–Päätöksessä on otettu huomioon se, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa Suojelupoliisin kansainvälisen yhteistyön edellytykset. Tiedusteluyhteistyö perustuu luottamukselle, eikä saatuja tietoja lähtökohtaisesti voi luovuttaa eteenpäin, jotta luottamus Suojelupoliisiin säilyy, Supon tiedotteessa todetaan.

Suojelupoliisin aineiston salassapitoaika on 60 vuotta, mutta tutkimuslupa on tietyin edellytyksin mahdollista saada myös tätä uudempaan aineistoon. Jokainen tutkimuslupahakemus harkitaan tapauskohtaisesti. Yksittäistapauksessa salassa pidettävästä asiakirjasta voidaan myöntää lupa saada tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Niin kutsuttu Tiitisen lista on Supon luonnehdinnan mukaan asiakirja, jonka Supo on saanut haltuunsa kansainvälisistä tiedustelulähteistä. Asiakirja sisältää henkilöiden nimiä ja muita yksilöintitietoja. Tiedot ovat luonteeltaan vihjetietoja.

Asiakirja on salassa pidettävä julkisuuslain mukaan ja sen salassapitoaika on 60 vuotta. Asiasta on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2010. Asiakirja tulee yleisöjulkiseksi vuonna 2050.