Suomi on syntyvyydessä Euroopan uusi Japani, sanoo Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Vaikka väestökehityksen kannalta tehtäisiin mitä tahansa, on Suomi täysin uuden tilanteen edessä.

Syntyvyys Suomessa jatkaa laskusuuntaista trendiään. Lapsia syntyi tammi-huhtikuun aikana 980 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2018, kertovat Tilastokeskuksen tuoreet luvut.

Syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan ja lasku on jyrkentynyt vuoden 2015 jälkeen.

LUE MYÖS: Petteri Orpon karvas epäily: ”Antti Rinne ottaa tästäkin vain veronkorotukset”

”Suomi on muuttunut todella nopeasti kymmenen vuoden aikana. Tutkijana näen asian haasteellisena ja kiinnostavana, sillä emme vielä ymmärrä, mistä syntyvyyden lasku johtuu”, sanoo johtaja, tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta. Rotkirch puhui tiistaina Suomen Ekonomien tilaisuudessa.

Kokonaishedelmällisyys on laskenut selvästi vuoden 2010 jälkeen kaikissa ikäluokissa. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta syntyisi naista kohti keskimäärin, mikäli kukaan nainen ei kuolisi ennen hedelmällisen ikänsä loppua ja he saisivat lapsia ikäryhmänsä hedelmällisyyslukusarjan mukaisesti.

”Kun suomalainen täyttää 30, naisista kaksi kolmasosaa ja miehistä neljä viidestä on vielä lapsettomia”, Rotkirch toteaa.

Erittäin selvä lasku kokonaishedelmällisyydessä on nähtävissä 20–25-vuotiaiden ikäluokassa sekä 30–34-vuotiaissa. Kasvua on havaittavissa ainoastaan 40–44-vuotiaiden keskuudessa, mutta se on erittäin pientä.

”Se, että kokonaishedelmällisyys on laskenut Suomessa kaikissa ikäryhmissä, on Suomen hämmentävä erikoispiirre. Monissa muissa maissa on paljon sitä, että siirretään lasten hankintaa, eli ei saada lasta ehkä 23-vuotiaana, vaan saadaan lapsi 33-vuotiaana. Mitään merkkiä siitä, että tätä olisi tapahtumassa Suomessa, ei ole. Tämä lasku on poikkeuksellinen.”

Enemmistö suomalaisista saa yhä lapsia, mutta yhä useampi jättää syystä tai toisesta lapset tekemättä.

Väestöliitossa ajateltiin aluksi, että ehkä taustalla oli vuoden 2008 finanssikriisi. Lasten hankkimisessa kuluu yleensä vuosi tai parikin, jolloin kriisin aiheuttama lasku olisi konkretisoitunut juuri vuoden 2010 paikkeilla.

Mutta vaikka taloustilanne helpotti, syntyvyyden lasku vain jatkui.

”Sama tilanne on nähtävissä monissa muissakin taloudellisesti kehittyneissä, rikkaissa maissa. Se jatkuu, kun taloudellisessa tilanteessa menee paremmin, jolloin herää kysymys ja huoli, mitä tapahtuu, kun tulee seuraava lama tai kriisi”, Rotkirch toteaa.

”Hyvin todennäköisesti tämä tulee olemaan aito muutos lapsiluvuissa. Tämä muutos on myös jatkunut niin pitkään, että mitä tahansa tehdään nyt, vaikka kaikki 30-vuotiaat ryhtyisivät synnyttämään kolmosia, niin ollaan jo väestökehityksen kannalta uudessa tilanteessa.”

”Koko meidän väestörakenteemme on nyt muuttunut.”

Millä yhteiskunta pärjää?

Suomi on eturintamassa siinä, kun melkein kaikki rikkaat maat ovat siirtymässä tai siirtyneet alhaisen syntyvyyden aikaan.

”Me olemme Euroopan uusi Japani. Kokonaishedelmällisyytemme on nyt alhaisempi kuin Japanissa, se on alhaisempi kuin Virossa ja alhaisempi kuin Venäjällä”, Rotkirch toteaa.

”Me olemme osa tätä trendiä, ja kukaan väestötieteessä ei tiedä vielä, miksi vauraissa ja hyvän perhepolitiikan maissa syntyvyys laskee.”

Yhteiskunnan kannalta syntyvyyden näin selkeä lasku on haaste.

Kun syntyvyys laskee 1,6 lapseen per nainen, muuttuu tilanne haastavaksi talouden kannalta. Suomessa vuoden 2018 tietojen mukaan nainen synnyttäisi elämänsä aikana keskimäärin 1,41 lasta, joten olemme jo vaikeassa tilanteessa.

”Niille ihmisille, jotka puhuvat, että on vain hyvä kun syntyvyys pienenee, sanoisin, että kuka teitä hoitaa sitten, kun olette vanhoja, ja kuka maksaa teidän eläkkeenne? Tästä pitäisi puhua enemmän ja ihan suoraan”, Rotkirch sanoo.

Rotkirch pohti tilaisuudessa myös sitä, mitä lapsi- ja perheystävällisemmän yhteiskunnan eteen voitaisiin tehdä. Lue laajempi juttu Talouselämästä.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

”Jos luulit että loppuvuoden väestöennuste oli synkkä, olit väärässä”

Taas uusi pohjakosketus Suomen syntyvyydessä? – Tutkija: Nyt käsillä on aito murros, nuorilla rankka kuva ”prismaperheistä”

Pysäyttävä kuva Suomesta: ”Jos tämä jatkuu, voidaan noin vuonna 2040 sulkea viimeinenkin synnytyssairaala”

”Taaperobonus, reilu vauvaraha” – Näin kansanedustajat nostaisivat syntyvyyttä

Petteri Orpo: Suomessa ihan pian liikaa kouluja ja päiväkotipaikkoja – syntyvyyslukujen konkreettinen seuraus kohta totta