Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoo nyt suoraan, ettei hallitusohjelman tavoite julkisten menojen tasapainosta vuonna 2023 ei tule uusissa oloissa onnistumaan.

”Huoli velkataakan lisääntymisestä ei ole tarpeeton. Suomen julkinen talous ei ollut ennen koronavirustakaan huippukunnossa. Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Valtiovarainministeriön tavoitteena on vakauttaa julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä”, Kulmuni kirjoittaa blogissaan.

Ensi tiistaina hallitus päättää lisätalousarviosta, jossa otetaan Kulmunin mukaan ensimmäiset jälleenrakennuksen askelet.

”Miten kasvattaa tuloja ja pienentää menoja? Veronkorotusten kautta eteneminen hidastaisi talouden kasvua. Valtion budjetista on vaikea löytää mittavia menoleikkauksia, joilla ei olisi haittavaikutuksia ihmisten tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta. Yksinkertaisinta olisi lykätä hallitusohjelmassa suunniteltuja menojen lisäyksiä. Nämä onkin käytävä tarkkaan läpi”, hän kommentoi.

Valtiovarainministeriössä on arvioitu toimia julkisen talouden vahvistamiseksi kriisin jälkeen. Hallitus käsittelee raporttia kestävyysvajeen umpeen kuromisen toimista osana lisätalousarviokäsittelyä.

”Veronkorotuksista tai menoleikkauksista tulevina vuosina ei pystytä täysin välttymään”, Kulmuni paaluttaa.

Samalla hän katsoo, että leikkausten määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä, kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua.

”Mitä enemmän ja mitä ripeämmin teemme uudistuksia – sitä vähemmän tarvitaan menojen leikkauksia ja veronkorotuksia. Ja vastaavasti päinvastoin.”

Syksyn budjettiriihen yhteydessä hallituksen on tarkoitus päättää tiekartasta, jolla julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vakautetaan. Kulmunin mukaan työllisyystoimet ovat tämän tiekartan olennainen osa.

”Syksyllä on jo päätettävä toimista jotka tuottavat varmuudella 30 000 uutta työllistä. Sote-uudistuksen yhteydessä on julkisten palveluiden tuottavuutta vahvistettava.”

Valtiovarainministerin mukaan myös palkkamaltin säilyttäminen on välttämätöntä samoin kuin Suomen tekeminen houkuttelevaksi investointiympäristöksi yrityksille.

”Se edellyttää osaavan työvoiman saatavuutta ja kestävää väestökehitystä. Suomalaiset on pidettävä töissä ja hyvässä voinnissa mahdollisimman pitkään. Valtionhallinnossa on siilot ylitettävä ja hyödynnettävä teknologiaa tehokkaasti.”

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bkt:n volyymi väheni tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Luvut tarkoittavat sitä, että Suomen kansantalous on nyt taantumassa, koska bruttokansantuote on supistunut nyt kaksi vuosineljännestä peräjälkeen.

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto varoitti aikaisemmin Suomea vaisujen kasvunäkymien ja rajun velkaantumisen yhdistelmästä. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi tällä viikolla, että julkisen sektori velka kasvaisi tänä vuonna 23 miljardia euroa ja velkasuhde nousisi peräti 15 prosenttiyksikköä.

Lue lisää: