Pääministeri Sanna Marin (sd) vastaa saamaansa kritiikkiin Twitterissä. EU:n suuresta elvytyspaketista saavutettiin eilen tiistaina sopu erittäin vaikeiden ja poikkeuksellisen pitkien neuvottelujen päätteeksi.

Oppositio on ryöpyttänyt pakettia, joka on saanut osakseen kritiikkiä myös Puheenvuoron blogeissa. Esimerkiksi sinisten ensimmäinen varapuheenjohtaja ja nuorisojärjestön puheenjohtaja Tiina Ahva katsoo Puheenvuoron blogissaan, että ”EU-neuvotteluista tuli täydellinen farssi”. Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä puolestaan kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan, että Suomen neuvottelutavoitteet toteutuivat kohtuullisesti.

Sovusta lähtien Suomessa on keskusteltu siitä, miten Suomi menestyi neuvotteluissa. Tähän kysymykseen Marin vastasi huomattavan pitkässä ketjussa Twitter-tilillään illalla ennen kymmentä.

”Tuimme sopua, sillä Suomen talous on vahvasti kytköksissä Euroopan talouden elpymiseen. Olemme keskellä vakavaa kriisiä ja järeät toimet ovat tarpeen. Halusimme elpymisvälineeseen kuitenkin muutoksia ja tässä onnistuimme”, Marin aloittaa.

”Saimme laskettua avustusten osuutta kokonaisuudesta 110 miljardia euroa. Lainan ja avustusten suhde on näin huomattavasti tasapainoisempi kuin komission esityksessä, jossa kaksi kolmasosaa olisi muodostunut avustuksista. Nyt niitä on noin puolet.”

Marinin mukaan Suomen vaatimuksesta elpymisvälineeseen tuli selkeä kirjaus kunkin maan enimmäisvastuista.

”Tarkkarajaisuus on ollut keskeisimpiä vaatimuksiamme ja tässä onnistuimme. Ilman tätä kirjausta pakettia ei olisi voinut hyväksyä. Elpymisväline vastaa komission alkuperäistä ehdotusta paremmin koronakriisin vaikutuksiin, kun kriteereinä ovat myös vuoden 2020 ja 2021 talouskehitys.”

”Monivuotisessa rahoituskehyksessä onnistuimme säilyttämään Suomen saannot maaseudun kehittämisrahoituksessa ja saimme ensimmäistä kertaa neuvoteltua myös 100 miljoonan euron lisätuen Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille.”

Unkarin pääministeri Viktor Orbán iloitsi siitä, että yritykset kytkeä EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen on onnistuneesti estetty. Tämä herätti Suomessa kysymyksiä, sillä myös Marin oli tuoreeltaan tyytyväinen lopputulokseen tältäkin osin.

Twitterissä Marin toteaa, että oikeusvaltioperiaate kytkettiin osaksi EU-varojen käyttöä.

”Tämä oli Suomelle tärkeää. Myös ilmastoehdollisuus toteutui vahvana, kun kolmasosa kaikesta rahoituksesta on käytettävä ilmastotoimiin.”

”Osassa kommenteista on alleviivattu sitä, että Suomi maksaa jäsenmaksuja enemmän kuin saa yhteisiä varoja. Näin on, kuten on aiemminkin ollut. Olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin vauraimpiin maihin.”

Marin muistuttaa, että merkittävän nettomaksajan eli Britannian lähtö unionista aiheuttaa loven budjettiin. Siksi Suomen kuten muidenkin maiden maksut kasvavat.

”Osassa kommenteista on myös kritisoitu sitä, miksi emme ole osa nuukaa nelikkoa. Näissä neuvotteluissa teimme tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa, ja onnistuimme näin pienentämään avustusten osuutta elpymisvälineestä merkittävästi.”

”Tämän ansiosta Suomen maksut elpymisvälineestä pienenivät yli 2 miljardia euroa, mutta saannot pysyivät hyvällä tasolla. Kaikessa intressimme eivät kuitenkaan ole yhtenevät nelikon kanssa. Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa, kuten ei tälläkään kertaa, jäsenmaksupalautuksia, koska olemme hyötyneet enemmän kansallisesta kuoresta.”

Myös nyt saatiin Marinin mukaan neuvoteltua merkittävä 500 miljoonan euron kuori.

”Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa. On selvää, että 27 maan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta, eikä saa kaikkea tavoittelemaansa. Kokonaisuus on aina kompromissi. Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme. Tämän takana voi seistä”, Marin tviittaa.