Suomen neljän suurimman kaupunkiseudun ongelmat ovat hidastaneet koko Suomen talouskasvua, kirjoittaa valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki. Kaupungit ovat tällä hetkellä ennemmin Suomen talouskasvun jarruja kuin sen vetureita.

–Suomen suurimpien kaupunkiseutujen työmarkkinat ovat 2000-luvulla toimineet työttömyydellä ja työllisyysasteella mitaten huonommin kuin muualla Suomessa. Neljän suurimman kaupunkiseudun työttömyyden nousun osuus koko maan 2010-luvun työttömyyden noususta on ollut 63 prosenttia, Hetemäki toteaa valtiovarainministeriön verkkokolumnissa.

Näiden seutukuntien asukkaiden osuus koko Suomen väestöstä on noin 45 prosenttia.

Myös neljässä suurimmassa maakunnassa, Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, bruttokansantuote on kasvanut 2010-luvulla hitaammin kuin koko maassa. Nämä maakunnat tuottivat kuitenkin 61 prosenttia koko Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2015.

Yksistään Uusimaa tuottaa runsaan kolmanneksen koko maan BKT:sta, mutta vuosina 2010–2015 se jarrutti Suomen kasvua, Hetemäki selvittää tilastoista.

Valtiosihteeri huomauttaa lisäksi, että vuosina 2000–2016 työllisyysaste on laskenut ainoastaan Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Ainoastaan Uudenmaan työllisyysaste on suurempi kuin koko maan keskiarvo.

Kaupunkipolitiikan puolesta pitkään puhunut Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara (vihr.) katsoo, että kehnot luvut eivät kerro siitä, että maakuntiin panostettaisiin liian vähän. Päinvastoin. Kaupunkeihin pitäisi Soininvaaran mukaan panostaa enemmän.

–Olen yrittänyt sanoa samaa kuin Hetemäki, ja se että Suomessa on vähemmän taloudellista kasvua kuin Ruotsissa, johtuu siitä, että suomalaiset kaupungit eivät ole niin menestyviä kuin ruotsalaiset. Talouskasvu on nykymaailmassa kaupunkien kasvua.

–Meillä kaupungit saavat katsoa vähän peiliin, miksi meillä ei mene niin hyvin. Mutta kyllä valtio osallistuu myös Tukholman infrastruktuuri-investointeihin 10 kertaa suuremmalla summalla kuin Suomen valtion Helsingin investointeihin. Ruotsissa kaupunkien kasvattaminen ja menestyminen on otettu politiikan keskiöön ja Suomessa siihen suhtaudutaan sillä tavalla, että parempi jos eivät kasvaisi, katsoo Soininvaara.

Lisäksi Soininvaara huomauttaa, että kaupungeissa työttömyyden on syytäkin olla korkeampaa kuin maakunnissa.

–Jo Aristoteles aikanaan sanoi, että maaseudun työttömien pitää muuttaa kaupunkiin, koska siellä he voivat työllistyä. Sen vuoksi on ihan järkevää, että työttömät Kymenlaaksosta muuttavat Tampereelle. Vaikka se nostaa Tampereen työttömyyttä, heidän mahdollisuutensa työllistyä siellä ovat suuremmat kuin Kuusankoskella, Soininvaara toteaa.

Hetemäki kuitenkin huomauttaa valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että muiden Pohjoismaiden pääkaupungeissa työmarkkinat toimivat selvästi paremmin kuin Helsingissä.

–Se selittänee myös eroja pääkaupunkien talouskasvussa, hän aprikoi ja toteaa, että edes maahanmuuton myötä kasvanut väestö ei ole kasvattanut pohjoismaisten verrokkien työttömyysastetta.

Erityisen onnettomana Hetemäki pitää kuitenkin nykyistä tilannetta, jossa uusia avoimia työpaikkoja syntyy, mutta niihin ei löydy tekijöitä.

–Tuoreet luvut kertovat, että tammikuussa avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvuaan. Monilla aloilla työvoiman saatavuus on jo iso ongelma, vaikka työttömyys on suuri. […] Olisi jonkinlainen talouspolitiikan konkurssi, jos talouden ja työllisyyden elpyminen tukahtuisi sen takia, ettei avoimiin työpaikkoihin saada työntekijöitä.