Oikeuskansleri katsoo, että YK:n siirtolaisuusasiakirja GCM ei ole valtiosopimus, joka olisi pitänyt saattaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Näin ollen valtioneuvosto ei menetellyt väärin, kun asiakirjaan liittymistä ei käsitelty eduskunnassa.

Oikeuskansleri käsitteli asiaa GCM-sopimusta vastustavan perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion kantelun pohjalta. Tavio katsoi kantelussaan, että sopimus olisi pitänyt hyväksyttää eduskunnalla, koska se hänen tulkintansa mukaan sisältää ”faktisia sitoumuksia Suomelle” ja rajoittaa Suomen päätäntävaltaa siirtolaisuuskysymyksissä.

Oikeuskansleri näkee, että sitoumuksia ei synny. Hän hylkäsi kantelun.

”Kyseisessä asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä oli myös todettu eduskunnalle toimitetuissa selvityksissä. Oikeuskansleri katsoi, ettei asiassa ollut oikeudellisia perusteita arvioida asiaa toisin”, todetaan oikeuskanslerin tiedotteessa.

Oikeuskanslerin mukaan asiakirjan 7. kohdassa todetaan nimenomaisesti, että ”tässä globaalissa kompaktissa esitetään oikeudellisesti sitomaton yhteistyökehys” (engl. ”this Global Compact presents a non-legally binding, cooperative framework”). Myöskään asiakirjassa pääosin käytetty terminologia ei viittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovaksi aiottuun asiakirjaan kuten valtiosopimukseen, vaan lähinnä yhteistyöpöytäkirjan luonteiseen dokumenttiin.

Perustuslain mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Tällaisesta ei GCM-sopimuksessa ole kyse, oikeuskansleri katsoo.

Näin ollen valtioneuvosto tai ulkoministeriö eivät menetelleet lainvastaisesti, kun GCM-kompaktia ei saatettu eduskunnan hyväksyttäväksi, oikeuskansleri toteaa. Vaikka asiakirjaa ei hyväksytty eduskunnassa, oli siitä annettu tiedonanto asianmukaisille valiokunnille, kansleri korostaa ratkaisussaan.

Ville Tavio toteaa blogissaan, että ”oikeuskansleri näyttää tukeutuneen ratkaisussaan pitkälti ulkoministeriöstä saamiinsa tietoihin ja päätyy siihen, että sopimus ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus tai kansainvälinen velvoite”.

”Nyt voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana”, Tavio päättelee.

”Seuraavan hallituksen ei ole pakko noudattaa sopimusta ja se voi halutessaan irtaantua GCM-sopimuksesta.”

Niin sanottu GCM-kompakti on ”turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista” siirtolaisuutta koskeva globaali asiakirja, jossa on mukana valtaosa YK-maista. Useampi EU-maa ja muun muassa Yhdysvallat on kuitenkin irtautunut sopimuksesta.