Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) entinen toimitusjohtaja, kansanedustaja Aki Lindén (sd) ei ole vakuuttunut 50 tutkijan vetoomuksesta hallitukselle.

Tutkijat vaativat avoimessa kirjeessään, että koronavirus pitää tukahduttaa.

”Epidemian tukahduttaminen on mahdollista: koronaviruksen aiheuttama tautiepidemia on onnistuneesti pysäytetty muissakin maissa, ja uudet tapaukset on pidetty kurissa. Esimerkiksi Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hongkong, Itävalta, Kreikka ja Islanti ovat ottaneet käyttöön tukahduttamisen strategian sen sijaan, että ne yrittäisivät hidastaa epidemiaa”, tutkijat kirjoittavat.

LUE LISÄÄ:

Pääministeripuolueen kansanedustaja Lindén toteaa Twitterissä kannattavansa avointa julkista mielipiteiden vaihtoa, mutta peräänkuuluttaa konkretiaa.

”Hyvät tutkijat ja lääkärikollegat – missä 434 sanan ’avoimen kirjeenne’ konkretia? Keinot? Toimenpiteet? Uudet ehdotukset? Lennokasta maalailua ja kukoistavan tulevaisuuden kuvausta kyllä oli”, hän tviittaa.

Keinoja tukahduttaa on 2

Lindén pohtii julkisessa Facebook-päivityksessä koronaepidemian tukahduttamista, jos on viime päivinä noussut suuri julkinen keskustelu. Hänen mukaansa keinoja tukahduttamiseen on kaksi: tiukat rajoitukset ja tartunnan saajiin kohdistetut toimenpiteet.

”Tukahduttamisella tarkoitetaan koronavirusepidemian saamista niin vähäiseksi, että uusia tartuntoja ei enää ilmaannu tai niitä ilmaantuu erittäin vähän ja näidenkin taudinkantajien aiheuttamat jatkotartunnat voidaan eristämisellä estää. Kukapa ei tätä haluaisi?” Lindén kirjoittaa Facebookissa.

Tiukoilla rajoituksilla ihmisten väliset kontaktit vähenevät niin paljon, että tartunnatkin vähenevät. Niitä ovat Lindénin mukaan jokseenkin kaikki maat noudattaneet alkuvaiheen jälkeen. Hänen mukaansa rajoitusten ”huono puoli on poltetun maan taktiikka”.

”Se estää tartunnan leviämisen, mutta pysäyttää samalla yhteiskunnan, aiheuttaa massatyöttömyyden, köyhyyden ja tuhoaa talouden. Siksi jokaisella maalla on eriasteinen kiire ’avata’ yhteiskuntaa uudelleen. Tilanteessa, jossa tartunnan on saanut vain pieni osa väestöä (1–3%), tähän sisältyy suuri riski. Tartunta hyvin suurella todennäköisyydellä yltyy uudelleen.”

Toinen keino edellyttää laajaa testausta ja jäljittämistä sekä taudinkantajien eristämistä, kunnes tartunnan saaneiden kyky tartuttaa on mennyt ohi. Myös kaikki ne henkilöt, joihin tartunnan saaneet ovat olleet kontaktissa, on pyrittävä jäljittämään ja määräämään karanteeniin ja testaamaan.

Lindénin mukaan toinen keino on tehokas ja sitä ovat erityisesti käyttäneet SARS-epidemiasta vuosina 2002–2003 kärsineet Kaukoidän valtiot.

”Suomessa on tämä keino otettu käyttöön. Testejä on nyt tehty 110 000, joka on 2% koko väestöstä. Saksassa ja Etelä-Koreassa vastaava tilanne oli kaksi viikkoa sitten. Niissä epidemia on Suomea edellä.”

Kyseisen keinon käytännön toteuttamisen haasteena on Lindénin mukaan ollut muun muassa testien luotettavuus sekä testien, teknologian ja osien saatavuus, jäljittämiseen liittyvän laajan ihmistyön organisointi ja soveltuvan mobiiliteknologian puuttuminen.

"Edellä kerrotusta huolimatta, testauskapasiteettia on onnistuttu merkittävästi kasvattamaan, mutta tavoite on vielä selkeästi nykyistä suuremmat testausmäärät. Kaikkiin edellä luettelemiini ongelmiin on myös löydetty tai löytymässä ratkaisut.”

”Kun olen itse aktiivisesti selvittänyt tätä testausasiaa, olen törmännyt mielenkiintoiseen havaintoon. Kaikkialla Suomessa ei terveydenhuolto ole kovinkaan innokas testaamaan nykyistä enemmän. Tätä on perusteltu mm. näin: ’testasimme juuri sata henkilöä, vain yhdeltä löytyi tartunta’, tai ’emme ole laajasta testaamisesta huolimatta löytäneet tällä viikolla yhtään tartuntaa’. Tämä johtunee siitä, että maassamme epidemia on hyvin erilainen eri maakunnissa. Tartuntojen määrä esimerkiksi Helsingissä on 10 000 asukkaaseen suhteutettuna 30-kertainen verrattuna Etelä-Karjalaan. Suuressa osassa maatamme epidemia on hyvin pieni. Koko maassakin tehohoitoa tarvitsevia potilaita on tällä hetkellä vain puolet siitä määrästä, joka meillä oli 4–5 viikkoa sitten.”

”Tukahduttaminen on Suomen linja”

Lindénin mukaan juuri tukahduttaminen on Suomen hallituksen linja, eli hallituksen ”testaa-jäljitä-eristä-hoida”-malli.

"En ymmärrä, miksi täysin harhaanjohtavasti yritetään väittää, että se ei olisi hallituksen linja, vaan hallitus pyrkisi tartuntojen lisäämiseen ja sitä kautta ’laumasuojaan’.”

Keskustelu hallituksen linjasta käynnistyi kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän raportista, jossa todetaan, että ”epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei ole Suomelle realistinen vaihtoehto”. Pääministeri Sanna Marin (sd) on ottanut etäisyyttä raporttiin ja todennut hallituksen tehneet omat linjauksensa, kun taas raportissa on kyse virkamiesten työstä.

Lindén huomauttaa, että ”laumasuoja” saavutetaan vasta rokotteella.

”Kukaan ei halua, että Suomessa 60 prosenttia väestöstä sairastuu ja kenties 20 000–30 000 kuolee. Sehän olisi mieletöntä. Siksi Suomen hallitus tukahduttaa epidemiaa KAHDELLA keinolla: lisääntyvästi ’testaa-jäljitä-eristä’-keinolla ja sen lisäksi yleisillä rajoituksilla ja voimakkailla suosituksilla. Tätä tarkoittaa hybridistrategia.”

”Miksi hallitus sitten ei ole ’elämöinyt’ tai ’julistanut’ näyttävästi tukahduttamislinjaa, vaikka käytännössä juuri sitä toteutetaan? Siksi, että kukaan ei voi tietää, saammeko me tämän virusepidemian nykyisessä kansainvälistyneessä maailmassa yhdessä länsieurooppalaisessa maassa tukahdutettua niin kauan kuin sitä – ennen rokotteen saamista – jossakin maassa vielä merkittävästi esiintyy. On realismia olla julistuksissa varovainen, vaikka tekisi juuri oikeita asioita ja niitä samoja, joita näyttävämpiä julistuksia vaativat kriitikot esittävät”, Lindén summaa.

Myös pääministeri Marin kommentoi aiemmin eduskunnassa keskustelua, kun oppositio tivasi, miksi koronan tukahduttaminen ei ole Suomelle vaihtoehto. Marin antoi ymmärtää, ettei taudin hävittäminen Suomesta kannata, koska tauti voisi palata maailmalta takaisin.

LUE LISÄÄ:

Lindén on kommentoinut Suomen koronastrategiaa useaan otteeseen eduskunnassa. Tiistaina hän huomautti, että ihmisen sairaudet kehittyvät hyvin monimutkaisesti.

”Me olemme, lainausmerkeissä sanottuna, ihan käsittämättömän ihmiskokeen osana tällä hetkellä. Liikennetapaturmat vähenevät, työtapaturmat vähenevät, ja voimme olettaa, että myös työelämässä aiemmin esiintynyt altistuminen esimerkiksi syöpävaarallisille aineille vähenee, kun ei olla niissä töissä. Tämä tullee näkymään sitten sillä tavalla, että kun myöhemmin voimme jälkikäteen tarkastella näitä aikoja, joita nyt elämme, niin vaikka elämme tämmöisen epidemian aikaan, niin meillä tietyt sairaudet vähenevät”, hän sanoi eduskunnassa ja huomautti, että toisaalta esimerkiksi syöpäsairaudet voivat vaikeutua ja lisääntyä, kun kiireetön hoito vähenee.

LUE MYÖS: