”Kun mikään ei riitä. Kun kaikkesi yrität, mutta toinen ei tule yhtään vastaan. Kun koet, että toinen ei haluakaan maaliin.” Näin kirjoittaa Kuntatyönantajat KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas tunnelmistaan hoitajaliittojen Tehy, SuPer ja Spal hylättyä valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksen kunta-alan työehtosopimuskiistaan.

Työnantajapuoli eli KT sekä työntekijäpuolelta Julkisen alan Unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä JUKO olivat valmiit hyväksymään esityksen, jonka ne katsoivat noudattavan yleistä palkankorotuslinjaa. Sen sijaan Tehy ja SuPer hylkäsivät esityksen katsottuaan, että siinä ”palkankorotustaso jää alle sen, mitä on sovittu muille aloille”.

”Onko teidän mielestänne uskottavaa, että juuri hoitajajärjestöillä on niin hyvä neuvottelijat, jotka huomaavat, että sovittelijan esitys on alle yleisen linjan? Onko todella niin, että vain heillä on niin hyviä juristeja, että he huomaavat ylitsepääsemättömiä juridisia ongelmia sovittelijan esityksessä? Että vain heidän edunvalvojansa oikeasti valvovat jäsentensä etuja? Että muilla on niin pähkähulluja päättäjiä, että päästävät mitä vaan läpi”, KT:n Nybondas-Kangas ihmettelee kirjoituksessaan.

”Hoitajajärjestöjen tavoitteissa on se ongelma, että ne haluavat enemmän kuin, mitä muulle kuntahenkilöstölle on tarjottu. Järjestöjen johtajat eivät sitä suoraan sano, mutta he haluavat kaikkien muidenkin palkankorotuksen koko sopimuskauden ajalta. Tai siis itse asiassa he eivät sitoudu jatkossakaan siihen, että palkankorotukset olisivat samaa tasoa kuin vaikka laitoshuoltajilla, opettajilla tai lääkäreillä”, Nybondas-Kangas kirjoittaa.

Hän jatkaa todeten, että hoitajaliitot ovat myös raivoissaan kuntatyönantajille, kun sote-työnantajat eivät maksa koronasta ylimääräistä.

”Mutta kun sovittelija tarjoaa ylimääräistä erikoissairaanhoidon hoitajille koronalisän muodossa, he ilmoittavat, että se heikentäisi hoitajien palkkaetuja siitä, mitä ne jo ovat. Miten ihmeessä?”

Nybondas-Kangas kertoo uskovansa, että hoitajien toiminnan selittää se, että he eivät halua päästä ratkaisuun nyt.

”Koska he ajattelevat, että kun tämä korona helpottaa, he menevät lakkoon. Koska sitten voisi ehkä saada enemmän kuin nyt. Ja mitä siitä, että työnantajat joutuvat sitten irtisanomaan ihmisiä. Koska he luottavat siihen, että heidän väkeään tarvitaan niin paljon, että heitä ei irtisanota”, Nybondas-Kangas syyttää.

”Mutta tiedättekö mitä minä myös luulen? Että se ei ole niin. Että sovittelija ei ylitä yleistä linjaa syyskuussakaan. Ja että sovittelija seuraa myös kiky-tuntien poistossa samaa logiikkaa, kun tähän asti. Seuraa sitä yleistä logiikkaa, että niiden tilalle tulee jotakin työnantajamyönteisiä joustoja. Ja jos yhtään arvaan oikein, niin valtioltakaan ei rahaa tule. Ei nyt eikä syyskuussa. Ja pakon edessä työnantajat irtisanovat sitten juuri niin monta, kun on taloudellisesti välttämätöntä. Hoitajiakin.”

Työnantajapuolen edustaja päättää kirjoituksensa toteamukseen, että ”jos ette jatkossakaan aio rakentaa vaan vain rikkoa, niin te ette ole ratkaisu”.

”Silloin te todella olette ongelma. Me olemme nyt aidosti pettyneitä siitä, mitä teitte. Itse asiassa nyt me olemme raivoissamme.”

Myös muilta työntekijäliitoilta kritiikkiä

Aiemmin hoitajaliitoille antoi suoraa kritiikkiä myös JHL:n julkisten sopimusalojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

”Itse hylkäämispäätös ei yllättänyt, sillä niin hurjat ’pilvilinnat’ edellä mainittujen, esityksen hylänneiden liittojen johto on päättäjilleen ja jäsenilleen luvannut. Jos mikään muu kuin oma näkemys ei kelpaa, ei sopimusta synny”, Karrasch kirjoittaa viitaten hoitajaliittojen vaatimuksiin mittavasta, monivuotisesta palkankorotusohjelmasta.

Hän syyttää hoitajaliittoja, etenkin Tehyä, osatotuuksista. Hän käy väittämien virheitä läpi kirjoituksessaan.

”Ensimmäisenä väitteistä kaikkein hämmästyttävin, ’palkankorotustaso jää alle sen, mitä on sovittu muille aloille’ (Tehyn puheenjohtajan blogi 30.4.). Väite muita alemmasta korotustasosta ei pidä paikkaansa”, Karrasch kummastelee.

”Tällä työmarkkinakierroksella eli alojen palkankorotukset ovat olleet hämmästyttävän yhdenmukaiset, 0,132 % jokaista sopimuksen voimassaolokuukautta kohden. Kunta-alan ratkaisuesityksen palkankorotusten yhteismäärä olisi ollut 23 kuukauden sopimuskaudelle 3,040 %. Tässä ei ole vielä mukana tarkoin rajattua korona-kertaerää, jonka arvo on kunta-alan palkkasummasta noin 0,014 %. Lasketaanpa mitä muilla aloilla on sovittu samanpituiselle aikajaksolle: 23 kk x 0,132 % = 3,036 %.”

Karrasch ihmettelee myös Tehyn arvostelua siitä, että työaikaan tulisi heikennyksiä korvauksena työnantajalle kiky-tuntien poistamisesta.

”Tämä on ollut korotustason ohella yksi sopimuskierroksen lainalaisuus. Muistissani ei ole yhtäkään työehtosopimusta, joissa ’kiky-tuntien’ poistamista ei olisi hyvitetty jollakin tavalla osittain työnantajalle. Jos tämä ilmiö on mennyt Tehyltä ja Superilta ohi, niin ihmettelen suuresti.”

Karrasch kertoo, että myös JHL:n hyväksyvän päätöksen tehnyt edustajisto oli ratkaisuesitystä kohtaan erittäin kriittinen.

”Vielä tammikuussa neuvotteluihin lähdettiin toisenlaisin odotuksin. Jokainen sopimus tehdään kuitenkin sen hetken tiedoilla ja tilannearviolla. Karu todellisuus iski kevään aikana neuvotteluasetelmiin, siinä ei ’itkupotkuraivarit’ auta.”

”Elämme varmuudella ainakin syksyyn asti jonkinasteisissa poikkeusoloissa. Työtaisteluvoiman käyttö sopii huonosti hetkeen, jolloin kuntatyöntekijöitä ollaan lomauttamassa toisaalla jopa kymmenin tuhansin ja toisaalta sote-sektorilla eletään valmiuslain olosuhteissa, mahdollisesti vielä pitkään. Sopimukseen pitäisi kuitenkin pikaisesti päästä, jotta kuluvalle vuodelle saadaan säälliset palkankorotukset ja kiky-tunnit pois sopimuksista”, Karrasch vetoaa.

Tehyn näkymys: ero johtuu korotuksen ajankohdasta

Tehyn Millariikka Rytkönen perusteli esityksen hylkäämistä liiton verkkosivuilla viikonloppuna. Hän kirjoitti, että ”esitys ei todellakaan vaikuta yleisen linjan mukaiselta”.

”Olisitko Sinä hyväksynyt diilin, jossa sairaanhoitajan, ensihoitajan, terveydenhoitajan, fysioterapeutin, esimiehen, johtajan, lastenhoitajan, röntgenhoitajan, bioanalyytikon, kätilön, lähihoitajan ja muiden koulutettujen hoitohenkilöiden palkankorotustaso jää alle sen, mitä on sovittu muille aloille?”, hän kirjoitti listaten muitakin poikkeamia.

Tehyn ekonomisti Ralf Sund tarkentaa liiton näkemystä maanantaina julkaistussa blogissa. Hänen mukaansa valtakunnansovittelijan tekemä ratkaisuesitys kunta-alalle jää sopimuskauden ensimmäisenä vuonna noin 80 prosentin tasoon yleisestä linjasta. Tämä johtuu hänen mukaansa korotuksen ajankohdan myöhäisyydestä.

”Tarkalleen laskettuna kuntapuolen ratkaisuesitys palkkojen osalta (1.8. 2020 1,22 % tai vähintään 26 euroa kuukaudessa ja 1.4.2021 0,8 % ja 1,0 %:n järjestelyvara) jää noin 80 %:n tasoon yleisestä linjasta ensimmäisen sopimusvuoden osalta, koska korotusajankohta on niin turkasen myöhään. Toisen sopimusvuoden (, joka on hieman vajaa) osalta ollaan yleisestä tasosta hieman vähemmän jäljessä”, Sund kirjoittaa.

Samankaltainen selitys on kiky-tunteja koskevan näkemyseron taustalla.

”Kuntia koskevassa sopimusesityksessä kiky-lisätunnit poistuvat vasta lokakuussa eli paljon myöhemmin kuin yleisen linjan mukaisesti olisi pitänyt poistua. Tämäkään ei siis ole yleisen linjan mukainen ratkaisu. Kaukana siitä”, Sund kirjoittaa.