Asenteet ruotsin kieltä vastaan Suomessa ovat muuttuneet sen jälkeen kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun. Tätä mieltä ovat STT:n haastattelussa RKP:n entinen poliitikko Ole Norrback sekä ajatushautomo Magman tutkimusvastaava Björn Sundell.

Sekä Norrback että Sundell ovat sitä mieltä, että tuolloin pohjoismaisen yhteistyön merkitys väheni. Samalla Eurooppa ja Aasia ovat saaneet lisää huomiota mediassa ja englannin kielen merkitys on kasvanut.

- Ennen saattoi mennä pääministerin luo ja sanoa, että tämä asia on tärkeä meille suomenruotsalaisille, ja useimmiten asiaan saatiin tyydyttävä ratkaisu. Nyt ei ole enää niin, sanoo Norrback.

–Erityisesti näkyvistä suomenkielisistä poliitikoista melko harva puolustaa nyt suomenruotsalaisuutta, Norrback sanoo.

Viime vuosina on tehty muutamia päätöksiä, jotka suomenruotsalaiset ovat kokeneet takaiskuina. Niitä ovat esimerkiksi Tammisaaren synnytyssairaalan sulkeminen, Kokkolan asema aluehallinnon uudistuksessa sekä poliisipiiriuudistus.

Pari viikkoa sitten RKP:n eduskuntaryhmän johtaja Ulla-Maj Wideroos syytti menetyksistä salaista ruotsin kielen vastaista agendaa. Ajatushautomo Magman tutkimusvastaava Björn Sundell ei kuitenkaan usko salaliittoteorioihin.

–Sen sijaan voi olla yksittäisiä henkilöitä, joilla on (tuollainen) salainen agenda.