Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi tiistaina laajan jätteitä koskevan lakikokonaisuuden. Tavoite vuoteen 2030 mennessä on, että valtaosa jätteestä päätyy kierrätykseen ja uusiokäyttöön polton ja kaatopaikkojen sijaan. Seuraavaksi jätepaketti etenee parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin.

Valiokunnan jäsen Anneli Jäätteenmäki (kesk.) kertoo Puheenvuoron blogissaan , että kiertotalouden edistäminen on keskeisessä roolissa.

–Kiertotalous tarkoittaa resurssien mahdollisimman tehokasta käyttöä. Toisen roska on toisen aarre - vanha sananlasku kiteyttää yksinkertaisimmillaan kiertotalouden periaatteen. Tehostamalla raaka-aineiden käyttöä ja pidentämällä tuotteiden elinkaarta pyritään tuotanto- ja kulutusjärjestelmäämme tuomaan nykyistä kestävämmälle tasolle, hän kuvailee.

Jäätteenmäki sanoo, että EU:n alueella haaskataan arviolta 600 miljoonaa tonnia käyttökelpoisia raaka-aineita joka vuosi. Yli 60 prosenttia EU-alueella tuotetusta jätteestä jää tällä hetkellä hyödyntämättä.

Jäätteenmäen mukaan logistiikan osuus korostuu harvaanasutussa Suomessa.

–Jätteen hyödyntäminen vaatii usein sen kuljettamista paikasta toiseen. Meidän kannaltamme on tärkeää, että kaikessa jätteiden kierrätyksessä ja uudelleenkäytössä ympäristövaikutuksia arvioidaan kokonaisuutena. Kun jätettä syntyy, on arvioitava ylittävätkö kuljetuskustannukset ja kuljetusten ilmastovaikutukset saavutetut hyödyt. Todellisuus on hyvin erilainen tiiviisti asutetussa Keski-Euroopassa.

Samalla Jäätteenmäki huomauttaa, että vaikka kierrätys ei aina ole järkevin vaihtoehto, on asiaan kiinnitettävä huomiota.

– Jätteiden tehokkaampaan käsittelyyn ja hyödyntämiseen piiloutuu potentiaalia. Olisi hullua jättää iso resurssi käyttämättä.

Lue myös:

Äkkimuutos Suomessa: Kaatopaikat jo katoamassa kokonaan

”Miljoonia tonneja vaatteita heitetään roskiin, vaikka niistä 95 % voisi kierrättää” – Vanhoja vaatteita kerätään Suomessa