Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toivoo syksyllä alkaneelta työmarkkinakierrokselta palkkamalttia. Hän kommentoi asiaa Elinkeinoelämän keskusliiton syysseminaarissa.

Rehnin mukaan hyvää työmarkkinapolitiikkaa taloustieteenkin nojalla on se, että tuottavuuskehitys heijastuu palkan muodostukseen. Tämän on Rehnin mukaan keskeinen lähtökohta palkkaneuvotteluissa.

Julkisuudessa on kiistelty viime hallituskaudella solmitun kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Rehnin mukaan kikyn ja maltillisen työmarkkinakierroksen ansiosta Suomi onnistui kuromaan umpeen eroa kustannuskilpailukyvyssä merkittävästi kilpailijamaihin nähden viime vuosien aikana.

”Meidän arviomme mukaan on edelleenkin vielä tarvetta hieman tätä työtä jatkaa”, Rehn sanoi EK:n syysseminaarissa.

LUE MYÖS:

Rehn huomauttaa, että edellisellä työmarkkinakierroksella palkankorotukset olivat 1,6 prosentin tasoa. Hän korostaa, ettei ota kantaa alkaneen kierroksen tarkkoihin lukuihin.

Rehn toivoo kuitenkin palkkamalttia. Kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta työmarkkinakierroksen tavoitteena tulisi Rehnin mukaan olla se, että Suomi kykenee maltillisesti kehittämään palkansaajien ostovoimaa ja samalla huolehtimaan suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä, joka osaltaan ylläpitää korkeaa työllisyyttä ja tukee talouskasvua.

Rehnin mukaan työllisyysasteen kääntäminen uudelleen tuntuvaan nousuun vaatii hallitukselta uudistuksia sekä työllisyyttä tukevia ratkaisuja työmarkkinakierrokselta. Työllisyysasteen kestävään nostamiseen tarvitaan joukko toimenpiteitä kolmella osa-alueella, eli työvoiman kysynnän, tarjonnan ja kohtaannon suhteen.

Tarjontaan voidaan Rehnin mukaan vaikuttaa kannustimien avulla ja taloustieteellisen tutkimuksen nojalla vaikuttavia toimia olisivat muun muassa eläkeputken katkaisu, työttömyysturvan kannustavuuden kohentaminen, perhevapaauudistus ja työperäisen maahanmuuton lisääminen.

Kohtaanto-ongelmien lieventämisessä tärkeässä roolissa ovat Rehnin mukaan koulutus, työnvälityksen tehokkuus ja asuntopolitiikka. Kysynnän kannalta keskeinen merkitys on onnistuneen suhdannepolitiikan lisäksi Rehnin mielestä kotimaisten kustannusten kehityksellä muihin maihin ja tärkeimpiin kauppakumppanimaihin verrattuna. Rehn viittaa muun muassa juuri suomalaisen työn ja tuotannon kustannuskilpailukykyyn.

LUE MYÖS: