Suomen Olympiakomitea julkaisi tällä viikolla tutkimuksen mahdollisuuksista järjestää olympiakisat ja paralympiakisat Suomessa. Tutkimuksessa todetaan, että kesäolympiakisojen järjestäminen Suomessa jaetusti toisen maan kanssa ei tällä hetkellä ole realistista, mutta talviolympiakisat olisi mahdollista järjestää ja kenties jo 2030-luvulla.

Tutkimuksessa todetaan hankkeen riippuvan täysin siitä, suostuuko Norja, Ruotsi tai Latvia kumppaniksi. Alppilajit järjestettäisiin joko Norjan Lillehammerissa tai Ruotsin Åressa. Suomessa Levillä olisi mahdollista järjestää alppihiihtojen pujottelulajit, mutta kisojen kustannusten kannalta olisi järkevämpää järjestää kaikki alppilajit samassa paikassa.

Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) ei halua enää uusia vain olympiakisoja varten rakennettuja kelkkaratoja, jotka kisojen jälkeen jätettäisiin ruostumaan vailla käyttöä. Suomen naapurustossa kelkkailukeskukset löytyvät Norjan Lillehammerista ja Latvian Siguldasta. Jälkimmäinen toimisi olympialaisten kelkkailuisäntänä jo 2026, jos Tukholma saa kisaisännyyden.

Olympiakomitean selvityksessä kisapaikoiksi kaavaillaan Helsinkiä, Tamperetta, Lahtea ja Himosta. Yhtään täysin uutta areenaa ei kisoja varten tarvitsisi rakentaa, jos Myllypuroon suunniteltu Helsingin uusi pikaluisteluhalli valmistuu 2020-luvulla, kuten on suunniteltu.

Kisoja varten tarvitaan pikaluisteluhallin lisäksi viisi jäähallia. Kaksi eri jäähallia olisi jääkiekon käytössä. Muut jäähallit tulisivat taitoluistelun, short trackin eli kaukalopikaluistelun sekä curlingin käyttöön.

Kun HIFK:n Garden Helsinki-areena valmistuu 2020-luvulla, on pääkaupunkiseudulla käytössä jo neljä olympiakelpoista jäähallia. Olympialajeja voisi järjestetää Garden Helsingin lisäksi Hartwall-areenalla, Espoon Metro-areenalla sekä Helsingin vanhassa jäähallissa, jonka Museovirasto välttämättä haluaa säilyttää.

Tampereen asemalle valmistuva uusi areena sopisi sekin olympiakäyttöön. Lahdestakin löytyy olympiakelpoinen jäähalli.

Maastohiihto, mäkihyppy, yhdistetty ja ampumahiihto järjestettäisiin Lahdessa. Ampumahiihtoa varten Lahden hiihtostadionia pitäisi laajentaa.

Lumilautailun ja freestylen big air-hypyt järjestettäisiin Helsingin olympiastadionilla. Lumilautailun ja freestylen lumikourukisat puolestaan Lahden Messilässä. Himoksella järjestettäisiin freestylen slopestyle ja ski cross sekä lumilautailun slopestyle, parisuurpujottelu ja lumilautacross.

Helsingin ja Lahden alueella pitäisi rakentaa uusia asuntoja joka tapauksessa. Olympiakylä olisi hyvä brändäys asuntorakentamiselle.

Mediakeskuksina toimisivat Helsingissä Messukeskus ja Lahdessa Suurhalli. Uusia tiloja ei tarvitsisi mediaa varten rakentaa.

Helsingin ja Lahden alueen hotellikapasiteetti kattaa talviolympiakisojen vaatimukset kirkkaasti. Majoitustiloista ei olisi pulaa toisin kuin esimerkiksi Pyeongchangin 2018 talviolympialaisissa.

Suomen talviolympiakisaprojekti jakaa mielipiteitä. Suurin kritiikki kohdistuu tietysti kustannuksiin ja taloudellisiin riskeihin.

Moni talviolympiakisaprojekti on tuottanut kuitenkin voittoa, kuten kävi Vancouverissa 2010 ja Pyeongchangissa 2018. Suomessa järjestettäisiin myös kestävän kehityksen kisat, koska valtaosa kisarakennelmista olisi jo valmiina ja kaikille kisapaikoille olisi uusiokäyttöä.

Kisaturisteja Suomeen tulisi varmasti erityisesti muista Pohjoismaista ja Venäjältä. 2030-luvulla talviolympialaiset saattavat kiinnostaa paljon Kiinassakin. Helsingin ja Lahden talousalueille olympialaiset toisivat merkittävää hyötyä.

Ilmastonmuutos on tietysti haasteena. Joka tapauksessa Lumisia talvia Suomeen olisi tulossa tulevinakin vuosikymmeninä, vaikka maailman ilmasto onkin lämpenemässä.

Mikäli Ruotsi järjestää talviolympialaiset 2026, olisi realistinen vaihtoehto kisojen hakemiseksi Helsinkiin aikaisintaan 2034. Vuoden 2030 talviolympiakisat järjestetään todennäköisesti Euroopan ulkopuolella. Japanin Sapporo ja Yhdysvaltain Salt Lake City ovat todennäköisimmät vaihtoehdot.