Oma velkamäärän sijasta suomalaiset ovat eniten huolissaan kyvystään hoitaa velkaa, jos vakava sairaus, työttömyys tai muun syy yllättää.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro pohtii yhtiön verkkosivulla, ovatko kotitalouksien oman talouden hallintataidot kohdillaan.

LUE MYÖS:

Pääsääntöisesti suomalainen ottaa velkaa asunnon ostoa varten. Vaikka suomalaisten velkamäärä suhteessa tuloihin on noussut jatkuvasti, oma velkamäärä aiheuttaa huolta vähemmistölle velallisista. Asia ilmenee LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.

Tunnollisina velanhoitajina tunnetut suomalaiset ovat enemmän huolissaan omasta tai puolison kyvystä hoitaa velkaa kuin siitä, että korot nousisivat tai velalla rahoitetun kohteen arvo laskisi.

Velkamäärä suomalaisilla vaihtelee suuresti. LähiTapiolan kyselyyn osallistuneista yli tuhannesta vastaajasta 38 prosenttia sanoi, ettei heillä ole velkaa lainkaan. 35 prosentilla vastanneista velkaa oli enintään 50 000 euroa. Vain yhdellä prosentilla oli velkaa yli 200 000 euroa.

Tilastokeskuksen vuoden 2016 kotitalouksien varallisuustutkimuksen mukaan 58 prosentilla kotitalouksista oli velkaa. Eniten on asuntovelkaa.

Viime vuoden tilastojen mukaan asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa.

LUE MYÖS:

Viranomaiset huolissaan, kansa ei

Suomalaisten velkaantuminen on herättänyt huolta ja huomiota. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä julkaisi lokakuussa selvityksensä keinoista, joilla kotitalouksien liiallista velkaantumista voisi ehkäistä.

Tilastollisesti suomalaisten velkaantuneisuus on kasvanut historiallisen suureksi ja myös maksuhäiriöisten aikuisten määrä on kasvussa.

Työryhmän esittämiin keinovalikoimiin kuuluu niin sanottu lainakatto, joka rajaisi luotonottajan velkojen ja tulojen suhdetta.

LUE MYÖS:

Työryhmä esittää myös, että lainojen takaisinmaksuaikoihin tulisi takaraja. Työryhmän ehdotuksen mukaan henkilön kaikkien hänelle myönnettyjen ja taloyhtiölainaosuuksien yhteismäärä ei saisi ylittää 450 prosenttia henkilön vuosituloista. Luoton enimmäismaksuajaksi työryhmä esittää 25 vuotta.

"Viranomaiset pelkäävät kotitalouksien velkaantumisessa juuri sitä, mitä kansa ei itse juurikaan tajua pelätä, nimittäin vuolaana virtaavien lainahanojen sulkeutumista. Sääntelyn tavoitteena on estää luotonannon romahdus, joka voisi seurata velkavetoista varallisuuskuplaa ja johtaa taantumaan rahoituksen häiriintyessä", Nummiaro sanoo.

"Pahimmillaan kriisi olisikin ylivelkaantuneen painajainen, sillä työpaikka ja velanhoitokyky muuttuisivat epävarmemmiksi juuri samaan aikaan, kun velkavivutetut tappiot, jälleenrahoituksen ehtymisen ja heikentynyt rahaksi muutettavuus eli likviditeetti kurittavat varallisuutta."

Sairaudet huolestuttavat

Kyselyn yli viidestäsadasta velallisesta vastaajasta 41 prosenttia sanoi velassa huolettavan vähintään jonkin verran se, mitä velanhoitokyvylle kävisi puolison kuoleman tai vakavan sairauden sattuessa. Oma vakava sairastuminen ja sen vaikutus velanhoitokykyyn huoletti 37 prosenttia kyselyn velallisesta.

LUE MYÖS:

Sen sijaan korkojen noususta oli huolissaan 35 prosenttia vastanneista. Velan vakuutena olevan kohteen arvon lasku huolestutti vain 12 prosenttia vastaajista.

"Tulokset antavat selvän kuvan missä pelkokerroin on korkeimmillaan. Isoin pelko tulee elämän satunnaisuuksista, päällimmäisenä oma ja puolison terveys, työkyky ja pahimmillaan kuolema. Tämä kuulostaa ihan odotetulta, sillä samat elämän ikävät yllätykset ovat juuri niitä riskejä, joiden varalle kotitaloudet ylipäätään sanovat varautuvansa", Nummiaro sanoo.

Tärkeät tasetaidot

Vaikka Arjen katsaus –kyselyn tulokset ovat osin odotettuja, ne myös mietityttävät ekonomistia. Nummiaro pohtii sitä, ovatko kotitalouksien oman talouden hallintataidot muuttuvan maailman vaatimalla tasolla.

"Alhaisten korkojen maailmassa ja eriytyneiden asuntomarkkinoiden Suomessa kotitalouksien tasetaitojen merkitys nousee ihan yhtä tärkeäksi oman talouden hallintakeinoksi kuin rahavirtoihin keskittyvät budjetointitaidot", Nummiaro sanoo.

"Alhaiset korot voivat tuoda mukanaan lieveilmiöitä, kuten jatkuvasti elvyttävän rahapolitiikan, kestämättömäksi paisuvan ja kotiaan etsivän rahan määrän, ylivelkaantumisen ja varallisuuserien kuplat. Tässä ympäristössä kotitalouksien pelko korkojen noususta voi osoittautua turhaksi, kun taas holtittoman velkavivun ryydittämät varallisuustappiot voivat tyhjentää eläkesäästöt."

Nummiaron mukaan velkahuolia voi pienentää arvioimalla kotitalouden varojen ja velkojen kokonaisuutta.

"Kotitalouden tasetaidot auttavat näkemään ylivelkaantumisen vaarat ja mitoittamaan riskit inhimillisen kestokyvyn mukaisiksi. Lisäksi tunnollisella velanhoitajallakin kannattaa olla pahan päivän puskuri, jonka täyttyessä voi isoa velkaa pienentää etupainotteisesti. Pienen velan tilanteessa voi myös miettiä säästämistä muihin sijoituskohteisiin, jolloin kaikki omaisuus ei ole kiinni omassa kodissa", Nummiaro sanoo.

LUE MYÖS: