Vihreiden entinen puheenjohtaja, Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajana elokuussa aloittava Touko Aalto katsoo, että Suomen talouden hoito kaipaa juuri nyt yhteistä tahtoa.

”Tällä hetkellä on hieman vaikeaa arvioida, miltä osin hallituksen talouspoliittiset toimet ovat akuutin kriisin hoitamista ja miltä osin elvytystä ja onko käynnissä laajempi talouspolitiikan keikautus velkakellopuheista keynesiläiseen suuntaan. Se olisi taloustieteelliseltä kannalta tervetullut ja odotettu muutos liinat kiinni -talouskurikokeiluiden jälkeen”, hän kirjoittaa kolumnissaan Talouselämässä.

Aallon mukaan on selvää, että talouspolitiikan painopiste on nyt koronakriisin hoidossa, mutta yhtä selvää on se, että työllisyystoimien edistäminen ei ole edistynyt odotetulla tavalla eivätkä puheet ole näkyneet tehtyinä päätöksinä.

”Kohtalonhetki työllisyystoimien osalta on tulevana syksynä. Silloin on myös lupa odottaa näkemyksiä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin tasapainotustoimista. On syytä toivoa, että hallitus pystyy löytämään yhteisymmärryksen tarvittavista talous- ja työllisyystoimista jo pelkästään sen vuoksi, että sote-uudistus vihdoin etenisi eikä se kaatuisi hallituksen julkiseen talouteen liittyvien kiistojen vuoksi”, hän kommentoi.

Aalto nostaa esiin myös EU-tason päätökset, jotka edellyttävät linjauksia hyvin haastaviin kysymyksiin muun muassa elvytysrahan ehdollisuudesta sekä jakamisperusteista.

”Ne taas kytkeytyvät erityisesti Italian ja sitä kautta koko euroalueen tulevaisuuteen. Finanssi- ja rahapoliittinen linjakeskustelu ei riitä yksin vastaamaan kotimaisiin haasteisiin etenkään väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen heikkenemisestä. Matala korkotaso toisaalta mahdollistaa järkevät investoinnit ja talouden elpymisen, mutta toisaalta se altistaa myös velkasuhteen kasvun riskeille. Talouden kompleksiset haasteet edellyttävät tutkittuun tietoon pohjautuvaa sekä laaja-alaista tietoa sekä kykyä käydä järkevää vuoropuhelua erilaisten toimien vaikutuksista”, hän sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työpäiväkorjattu tuotanto laski huhtikuussa 7,9 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski huhtikuussa 2,1 prosenttia edellisestä kuukaudesta.

Muuhun Eurooppaan verrattuna taloudellisen toiminnan pudotus on kaikissa Pohjoismaissa ollut lievempää. Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäen mukaan tämä heijastelee osittain talouden rakenteita.

”Eniten kärsineet toimialat, kuten hotelli- ja ravintola-ala, ovat Pohjoismaissa suhteellisesti pienempiä kuin Etelä-Euroopassa. Samalla tilanne tuo esiin myös lähestymistapojen eroja: Pohjoismaat eivät ole sulkeneet tehtaita tai rakennustyömaita, tavarakauppa yli rajojen on jatkunut ja EU: n sitoutuneimmat internetin käyttäjät ennen kriisiä ovat jatkaneet töitä ja ostoksia kotoa käsin,” hän kommentoi katsauksessaan tällä viikolla.

Samalla Kuoppamäki varoittaa, että suuria riskejä on edelleen.

”Vaikka odotamme Pohjoismaiden ulkopuolisten talouksien elpyvän suurimmilta osin sulkutoimien aiheuttamista tappioista suhteellisen nopeasti, voi kestää vuosia, että ne toipuvat täysin. Tämä iskee Pohjoismaiden ja etenkin Suomen vientiin loppuvuoden aikana. On myös olemassa merkittävä mahdollisuus siihen, että olemme väärässä tai että toinen korona-aalto tuo mukanaan uuden kriisin. Edelleen on siis olemassa suuria epävarmuustekijöitä.”

Lue lisää: