Presidentit Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat toimineet samanlaisista valta-asemista käsin, mutta silti heidän roolinsa presidentteinä vaikuttavat hyvin erilaisilta. Kun presidentin valtaoikeuksia Halosen kaudella rajoitettiin, hämmästeltiin välillä, mihin koko presidentti-instituutiota tarvitaan. Nyt Niinistön kaudella keskustelu on vaiennut.

- Veikkaan, että ihmisten ja median mielessä Sauli Niinistön tehtävä tuntuu oleellisesti tärkeämmältä kuin Tarja Halosen, pohtii erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopistosta.

Hän katsoo, ettei Halosta voi julistaa suoralta kädeltä huonommaksi presidentiksi. Yksi syy on se, että koko maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut äkisti suuntaan, jossa presidentille koetaan uudelleen tarvetta.

- Nyt Niinistön kaudella Venäjä-suhteet ovat jännitteisemmät kuin kertaakaan 25 vuoteen. Uusi ja epävarmempi ulkopoliittinen tilanne on johtanut siihen, että presidentille on tullut näkyvämpi ja merkittävämpi rooli sekä eräänlaista valtaa, Railo sanoo.

Halosen kaudella Suomen ulkopolitiikassa vallitsi Railon mukaan pitkä “ylellisyyden aikakausi”, jolloin panostettiin globaaliin rauhantyöhön ja eriarvoisuuden poistamiseen.

- Joku varmaan mielellään kutsuisi Halosen linjaa haihatteluksi, mutta sanoisin, että se oli ulkopoliittisesti ylellisyyden aikaa. Ei tarvinnut miettiä kansakunnan eloonjäämistä niin kiivaasti, vaan saatettiin keskityttyä siihen, miten muiden ihmisten elämää maapallolla voidaan parantaa.

Yhtä lailla Halosen ja Niinistön poliittiset profiilit heijastelevat näitä samoja eroja. Halosen koko poliittisen uran punainen lanka oli rauhan- ja ihmisoikeustyössä. Niinistö puolestaan on Railon mukaan puhunut talouskurista ja kohtuullisuudesta, “ainakin siitä lähtien, kun hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi vuonna 1994”.

Sukupuolirooleja tarkasteltaessa Halosen ja Niinistön poliittiset profiilit ovat miltei stereotyyppisiä.

- Tarja Halonen edustaa ulkopolitiikassaan hyvin pitkän linjan käsitystä siitä, mikä on naispoliitikolle sopivaa ja uskottavaa toimintaa. Ne ovat nämä rauhankysymykset, köyhyys, sosiaaliasiat ja ympäristötyö. Tämä on jo 1800-luvulta juontuvaa ajattelua siitä, mikä on naisille sopivaa julkisen toiminnan aluetta, Railo sanoo.

- Toisaalta Sauli Niinistö miehenä edustaa toista näkökulmaa ja hänen pitkällä urallaan ovat painottuneet paljon talouskysymykset ja nyt presidenttinä hänen kaudellaan painottuvat myös sodan ja rauhan kysymykset.

Presidentteinä Halonen ja Niinistö tarjoavat Railon mukaan eri vastauksia selvästi erilaisiin kysymyksiin.

- Tarja Halonen tarjosi aikanaan sellaisia vastauksia, joita ihmiset kaipasivat niinä aikoina ja Sauli Niinistö tarjoaa toisenlaisia vastauksia, kun tarvitaan toisenlaisia vastauksia toisenlaisissa olosuhteissa.