Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen kritisoi Suomen turvapaikkamenettelyä, jota hänen arvionsa mukaan kiristää poliittinen ilmapiiri. Hän kommentoi asiaa Ylen Ykkösaamussa.

Korhosen mukaan turvapaikkaharkintaan näyttää liittyvän ”tietynlaista poliittista ohjausta tai vähintäänkin ilmapiirivaikuttamista”.

–Siinä tämä tilanne muuttuu vähän epäselväksi, että mikä nyt ohjaa mitäkin, Korhonen sanoi radio-ohjelmassa.

Turvapaikkamenettely on noussut keskusteluun Ylen kerrottua Suomesta palautetusta irakilaismiehestä, joka oli tapettu hetimiten palautuksensa jälkeen Bagdadissa. Suomen viranomaiset eivät kommentoi yksittäistapauksia, eikä asiassa ole myönnetty virheellistä menettelyä. Viranomaisilla ei muutenkaan ole toimivaltuuksia tai resursseja seurata käännytettyjä enää Suomen rajojen ulkopuolella.

Professori Korhonen on viranomaisten kanssa samaa mieltä siitä, että kun turvapaikkaprosessi on tullut Suomessa päätökseen, jossittelu ei ole enää mielekästä. Päätökset käyvät usein läpi kaikki oikeusasteet ja vielä tuomioistuin käsittelynkin, joten tarvittava turvapaikkaharkinta tehdään, eikä sen jälkeen enää Korhosen mukaan voi alkaa jossitella.

Sen sijaan yksilöllinen ja ihmisoikeudellinen näkökulma voi Korhosen mielestä nykyisellään Suomen turvapaikkaharkinnassa osin hämärtyä. Laki kieltää turvapaikanhakijan palauttamisen tilanteeseen, jossa tämä voi joutua surmatuksi tai muun epäinhimillisen kohtelun uhriksi.

Korhosen mukaan jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla tulisi arvioida vainon joutumisen todennäköisyyttä yksilöllisesti riippumatta taloudellisista tekijöistä tai siitä, moniko muu on hakenut turvapaikkaa. Kun maahan saapuu niin suuri määrä turvapaikanhakijoista, kuin Suomeen saapui vuonna 2015, talousnäkökulma alkaa väkisinkin tunkeutua julkiseen ja poliittiseen keskusteluun.

–Silloin aletaan puhua juuri tällaisista taloudellisista kriteereistä, että onko meillä varaa ottaa vastaan tietty määrä turvapaikanhakijoita, Korhonen sanoo.

Tulija-aallon jälkeen on alettu puhua talouden lisäksi myös Suomen vetovoimatekijöistä.

–Tällaiset asiat eivät saisi vaikuttaa mitenkään yksittäisen turvapaikanhakijan vainon todennäköisyyden arviointiin. Ne ovat taloudellisia kriteerejä. Ne eivät kuulu siihen ihmisoikeudelliseen arviointiin.

Korhosen mukaan kysymys on keskustelun vanavedessä väistämättä muuttunut ”huomattavasti monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ja irronnut ihmisoikeusytimestään”.

Ainakin Ranskassa Suomen käytännöt ovat jo herättäneet huomiota. Hallinto-oikeudet Lyonissa ja Toulousessa päättivät viime vuonna olla palauttamatta turvapaikanhakijoita Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan, koska hakijoita olisi uhannut palautus kotimaihinsa. Tapauksia on tullut kansalaisjärjestöjen tietoon kolme, joista kaksi hakijaa oli kotoisin Afganistanista ja yksi Irakista.

Korhosen mukaan Ranskassa ja muissa isoissa maissa, joihin on aina tullut paljon suurempia määriä turvapaikanhakijoita, on käyty jo keskustelua siitä, miten taloudelliset kriteerit ovat alkaneet vaikuttaa turvapaikkaharkintaan ihmisoikeuksien lisäksi.

–Näkisin, että näissä maissa tuomarit ovat jo käyneet tätä keskustelua paljon ja siltä osalta kritisoivat tätä meidän tilannetta vähän samalla tavalla kuin (minä) itsekin, Korhonen sanoi.

Lue myös:

Ylijohtaja: Irakilaisen kuolintapaus ei ole ainoa – Suomen käännyttämiä kuollut aiemminkin pian palattuaan

Irakilaisen kuolemasta ei seuraa jatkotoimia: ”Vaikea käsittää – Mikä saisi Suomen viranomaiset tekemään jotain?”

Yle: ”Lahjomaton poliisi” ei saanut turvapaikkaa Suomesta – ammuttiin heti kadulle Irakissa

Migri Suomesta käännytetyn irakilaisen kuolemasta: ”Inhimillisesti äärimmäisen valitettava tapaus”