”Yhdysvalloissa on yleisempää, että osinkoja jaetaan useamman kerran vuodessa, ja näyttäisi siltä, että tähän suuntaan ollaan tasaisesti siirtymässä. Yhtiöille tämä on ehdottomasti kassanhallinnan kannalta edullinen ratkaisu”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Sijoittajan kannalta etujen ja haittojen suhde riippuu paljon siitä, miten osinkorahoja aikoo käyttää ja milloin niitä tarvitsee.

Aktian johtaja Samu Lang huomauttaa, että yhtiöille tulee kalliiksi lojuuttaa tilillä ylimääräisiä rahojaan, kun korot ovat alhaalla.

”Osingonmaksun yhteydessä myös osakekurssin volatiliteetilla on taipumus nousta, joten jos osingonjakoa jaksotetaan pidemmälle aikavälille, kurssikehitys on tasaisempaa.”

Sijoittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen muistuttaa myös, että sijoittajan on otettava huomioon verot sekä osinkojen uudelleensijoittamisen kustannukset.

Lounasmeri näkee, että uudet osakesäästötilit ovat ratkaisu sijoitustuottoja syövään osinkojen verotukseen. Verotuksessa hän ei näe sijoittajalle merkitystä sillä, miten usein osinkoa maksetaan, mutta tuoton vuoksi osingot pitää muistaa sijoittaa uudelleen.

”Korkoa korolle -ilmiö tulee vain, jos muistaa sijoittaa uudestaan ja uudestaan.”

Osa yhtiöistä ei maksa osinkoa, ja niihin sijoitetaan usein eri syistä kuin osinkoyhtiöihin. Hämäläinen mainitsee Warren Buffettin sijoitusyhtiön Berkshire Hathawayn, jolta osinkoa ei ole herunut sitten 1960-luvun, vaan yhtiö on ohjannut varansa uusiin sijoituskohteisiin.

”Hakisin ennen kaikkea sellaista yhtiötä, joka itse pystyy käyttämään rahan paremmin investoimalla omaan liiketoimintaansa tuottavasti, silloin ei tule veroefektiä tai kaupankäyntikuluja uudelleensijoittamisesta”, Hämäläinen sanoo.

Osinkosyksyn suurin pommi voi olla Sampo

Osinkosyksyn kiinnostavimmaksi yhtiöksi raati nimeää finanssikonserni Sammon, jolta moni odottaa suurta osinkopottia, sillä Sampo on myymässä omistuksensa Nordeasta.

”Luulen, että sieltä on aika paljon osinkoja luvassa. Sammolla on vahva kulttuuri palkita omistajiaan ylimääräisten kassavirtojen muodossa, eli tulee isot osingot syksyllä ja varmaan myös ensi vuonna. Seuraavien kolmen vuoden aikana puhutaan isoista summista”, Lang toteaa.

”Kaikki odottavat, että sieltä osinkoa tulee. Aika pettyneitä oltaisiin, jos sieltä nolla tulisi”, Hämäläinen sanoo Sammosta.

Myös Nokia voi palata osinkokantaan, sillä yhtiön tulos on kääntynyt toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin johdolla, arvioi Lounasmeri.

Aristokraatit yliarvostettuja

Yhdysvaltalaiset osinkoaristokraatit eli osinkoa vähintään 25 vuotta peräkkäin korottaneet yhtiöt voivat olla raadin mielestä yliarvostettuja, sillä pitkät parannusputket tarkoittavat usein osinkoparannuksia pienin askelin.

”Se, että esimerkiksi Yhdysvalloissa on pidetty tärkeänä sitä, että osinko on koko ajan nouseva, on toisaalta johtanut siihen, että keskimääräiset osinkotuotot ovat itse asiassa Yhdysvalloissa pienempiä kuin meillä”, Lounasmeri sanoo.

Lounasmeri näkee mieluummin osingonmaksua niin, että osinkoa maksetaan tuloksen mukaan, välillä myös vähemmän kuin edellisellä kerralla.

Hämäläinen arvioi, että osinkoaristokraattien kumartaminen on saanut yhtiöt suosimaan myös omien osakkeiden ostoja Yhdysvalloissa. Myöskään Lang ei usko pakottavaan tapaan maksaa kasvavaa osinkoa.

Katso kaikki Markkinaraati-lähetykset täältä.

LUE LISÄÄ: